Kolmas tasavalta (1/2024)

1.1.2024

Ajanjaksosta 1918/1919–1944 on siellä täällä käytetty nimitystä Suomen ensimmäinen tasavalta.

Vuodesta 1944 lähtien Suomessa olisi puolestaan siirrytty toisen tasavallan aikaan. Joissakin yhteyksissä on väläytelty Suomen siirtyneen kolmanteen tasavaltaan EU-jäsenyyden myötä 1990-luvulla. Lienee kuitenkin niin, että toinen tasavalta oli läsnä vähintään maan henkisessä ilmapiirissä aina vuoteen 2022 saakka.

Toisen maailmansodan päätyttyä ja viimeistään YYA-sopimuksen solmimisen (1948) jälkeen Suomen puolueettomuus oli silmänlumetta maan ollessa sotilaallisesti samassa leirissä Neuvostoliiton kanssa. Suomen toisen tasavallan ulko- ja sisäpolitiikkaa leimasi suomettuminen eli Neuvostoliiton vaikutusvalta maamme päätöksenteossa. Suomen päättäjät rakensivat kilpaa suhteita neuvostojohtoon; julkisuuteen tämä myytiin maan edun mukaisena toimintana, mutta lännessä suomettuminen koettiin lähinnä uhaksi.

Suomettuminen oli voimissaan 1970-luvulla ja korostui kulttuurin tekijöissä sekä mediassa. Taiteilijoiden sekä toimittajien keskuudessa kovassa nosteessa olleet taistolaiset ihailivat lähes kritiikittömästi Neuvostoliittoa ja myös edustivat suomettumisen etujoukkoa. Kärjistetysti todettuna heidän keskuudessaan lienee vaikuttanut refleksiivinen kontrolli eli Neuvostoliitossa kehitetty psykologinen teoria, jossa kohteen saamaa tietoa kontrolloimalla saadaan hänet tekemään vaikuttajan haluamia päätöksiä näennäisen itsenäisesti.

Vielä Suomen EU-jäsenyyden jälkeen Neuvostoliiton aikana kannuksensa hankkineista vaikuttajista osa jatkoi vaikuttamistaan jonkinlaisessa refleksiivisen kontrollin posttraumaattisessa stressihäiriössä vaikkapa estämällä maan liittymisen Natoon.

Vasta Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 sai päättäjät kansalaisten painostuksesta irtautumaan suomettumisen viimeisistäkin painolasteista ja hakeutumaan muun muassa Naton jäseneksi.

Venäjän sota Ukrainassa on mullistavin geopoliittinen tapahtuma Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen ja tuonut mantereelle pitkäkestoisia ulko- sekä sisäpoliittisia järistyksiä ja myös lopullisesti vienyt Suomen kolmannen tasavallan aikaan.

Lue myös

01.02.2026 | Artikkelit
Vapaussodan Perinneliitto teetti viime vuonna selvityksen niistä vapaussotaan liittyvistä muistomerkeistä ja niiden maa-alueista, joiden omistus oli epäselvä.
01.02.2026 | Pääkirjoitukset
Helsingissä 16. toukokuuta 1918 järjestetty paraati oli yksi vastaitsenäistyneen Suomen suurista juhlatilaisuuksista. Päivä on jäänyt historiaan näyttävänä voiman ja järjestyksen osoituksena sekä symbolisena hetkenä, jolloin Suomen valkoinen eli laillinen armeija esittäytyi pääkaupungissa.
01.01.2026 | Pääkirjoitukset
Ilmoittautuminen sähköpostilla 5. toukokuuta mennessä osoitteeseen vip.sastamala@gmail.com
01.01.2026 | Artikkelit
Vapaussodan Perinneliitto sai vuonna 2024 herätteen muistomerkkien selvitystyön tekemiseen, kun esille tuli maa-alue- ja muistomerkkiomistukseltaan epäselvien muistomerkkien tilanne.

© 2026 Vapaussoturi