Vapaussodan muistomerkkien selvitystyö tuotti tuloksia
Vapaussodan Perinneliitto sai vuonna 2024 herätteen muistomerkkien selvitystyön tekemiseen, kun esille tuli maa-alue- ja muistomerkkiomistukseltaan epäselvien muistomerkkien tilanne. Alkuselvittelyn lähtökohdaksi perinneliitto otti valtiotieteiden tohtori, tietokirjailija Mikko Uolan vuonna 2006 kokoaman 43 kohteen listauksen. Tuolloin liitto oli ollut yhteydessä Museovirastoon, mutta virasto ei antanut selviä vastauksia ongelmaan. Syksyllä 2024 liitto teki uuden yhteydenoton Museovirastoon. Virasto antoi ohjeita ja neuvoja, miten edetä ilman, että se itse lähti selvittämään asiaa.
Perinneliitto lähti kartoittamaan, miten se pystyisi edistämään taloudellisia resursseja ja asiantuntemusta vaativaa selvitystyötä. Kyse on Vapaussodan Perinneliiton toiminnan ydinalueesta: kunnioituksesta menneitä sukupolvia kohtaan sekä sitoutumisesta itsenäisen Suomen arvojen ja kulttuuriperinnön ylläpitämiseen. Useimpien muistomerkkien tekijät ovat olleet kuuluisia suomalaisia kuvanveistäjiä kuten Gunnar Finne, Evert Porila, Rikhard Rautalin, Arvi Tynys.
Jouni Koskela avasi seminaarin muistomerkkien selvitystyön tuloksista Tampereen Suomalaiselle Klubilla 17.12.2025. – Kuva Vesa Määttä.
Liitto sai avukseen kulttuuriperintöämme ymmärtäviä kansanedustajia. Heidän ansiostaan valtion vuoden 2025 talousarviosta puolustusministeriön pääluokasta liitolle osoitettiin 40000 euron määräraha selvitystyön tekemiseen. Hankekilpailutuksen jälkeen selvitystyön tekijäksi liitto sai valtiotieteiden tohtori Pekka Perttulan.
Selvitystyö eteni ripeästi ja tuloksekkaasti, sillä pääosin muistomerkkien omistussuhteet selvisivät. Kaikkiaan selvityksen kohteina oli 51 muistomerkkiä, joista 33 osoittautui tutkimusaiheeseen kuuluviksi. Kolmen muistomerkin ja maa-alueen osalta löytyi puutteita. Tuuloksen Pannukankaalla sijaitsevan saksalaisten sotilaiden muistomerkkialueen omistaa Hämeenlinnan kaupunki, mutta lainhuuto on tekemättä. Varsinaisen ongelman ja haasteen aiheuttivat ne valvontakomission määräyksestä ja valtion toimesta syksyllä 1944 lakkautettujen rintamamiesyhdistysten ja suojeluskuntien omistuksessa olleet muistomerkkialueet, joiden omistajanvaihdos oli jäänyt ns. vaiheeseen. Näitä tapauksia jäi jäljelle kaksi: Pohjanmaan Pyykki Jämsän Länkipohjassa ja Mannisen taistelun muistomerkki Ruoveden Väärinmajalla.
Oli korkea aika tarttua tähän yli 80 vuotta jatkuneeseen oikeudelliseen epäkohtaan. Liitto lähetti yhdessä selvitysmiehen kanssa oikeusministeriölle tiedustelun jatkomenettelystä. Liiton saama virkamiesvastaus oli hyvin yleisellä tasolla, eikä antanut vastausta muistomerkkialueiden omistusepäselvyyksien ratkaisemiseen. Tältä osin tilanne on siis edelleen auki. Muilta osin selvitystyön lopputuloksena saatiin kattava tietokanta muistomerkeistä ja maa-alueista, niiden omistajista ja ylläpitäjistä. Tulos täydentää hyvin aikaisempia selvityksiä ja julkaisuja.
Tohtori Pekka Perttula kertoi muistomerkkien selvitystyöstä seminaarissa. – Kuva Vesa Määttä.
Tohtori Perttula teki työn sekä ammattimaisesti että henkilökohtaista mielenkiintoa aiheeseen osoittaen. Hän sai tutkimusapua liitolta ja jäsenyhdistyksiltä. Merkittävää tietoapua antoi Kansallisarkiston ylitarkastaja Tomi Ahoranta. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Jouni Koskela, Sami Rantanen, Veli Suvanto ja Vesa Määttä.
Seminaarin yleisö osallistui aktiivisesti keskusteluun muistomerkeistä. – Kuva Vesa Määttä.
Miten jatko?
Vapaussodan Perinneliitto järjesti seminaarin muistomerkkien selvitystyön tuloksista ja hankkeen toteutumisen vaiheista Tampereen Suomalaisella Klubilla 17.12.2025. Tilaisuuden avasi perinneliiton puheenjohtaja Jouni Koskela ja tohtori Pekka Perttula kertoi hankkeen kulusta, menetelmistä ja keskeisistä johtopäätöksistä.
Pohjanmaan Pyykin ja Mannisen taistelun muistomerkin osalta yli 80 vuotta vallinnut omistusepäselvyys jatkuu. Ongelma on nyt nostettu yleiseen keskusteluun.
Selvityshankkeen loppuseminaarissa tuli esille, että vielä ei ole tiedossa, minkälaisia jatkotoimia mahdollisesti olisi tulossa. Tiedossa on kuitenkin, että halua ja aktiivisuutta ongelman ratkaisemiseen on olemassa.
Jouni Koskela
Julkaistu Vapaussoturissa 1/2026.
Lue myös
