Toukokuun 16. päivän muisto (2/2026)

Tämän lehden ilmestymisen aikoihin taakse on juuri jäänyt yksi vuoden kiireisimmistä jaksoista perinnetyössä. Erityisesti toukokuun 16. päivä on maassamme historiallisesti merkittävä muistopäivä eli vapaussodan voitonpäivä. Tänä vuonna samana päivänä järjestettiin Sastamalan Vammalassa Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivä, johon liittyvät seppelpartioiden lähettämiset sankarihaudoille ja vapaussodan muistomerkille, veljeslounas, päiväjuhla, kiertoajelu sekä lipunlasku.

Helsingissä 16. toukokuuta 1918 järjestetty paraati oli yksi vastaitsenäistyneen Suomen suurista juhlatilaisuuksista. Päivä on jäänyt historiaan näyttävänä voiman ja järjestyksen osoituksena sekä symbolisena hetkenä, jolloin Suomen valkoinen eli laillinen armeija esittäytyi pääkaupungissa.

Kun Helsinki oli vapautettu huhtikuussa 1918, kaupunki oli kokenut kovia, ja paraati toukokuussa korosti vallan vakiintumista maassamme. Paraatia johti valkoisen armeijan ylipäällikkö Gustaf Mannerheim. Hän ratsasti joukkojen kärjessä ja oli paraatin keskeisin henkilö.

Joukot marssivat Helsingin keskustan läpi, ja paraatin pääpaikkana toimi Senaatintori, jossa järjestettiin vastaanotto ja katselmus. Kaduilla oli runsaasti yleisöä seuraamassa tapahtumaa, ja monille kaupunkilaisille se oli voimakas sekä tunteikas kokemus pitkän levottomuuden jälkeen. Tilaisuuteen liittyi myös juhlapuheita, joissa korostettiin vapautta, järjestystä ja uuden valtion tulevaisuutta.

Paraatilla oli myös ristiriitainen merkitys. Vaikka se edusti voittoa ja kansallista yhtenäisyyttä valkoiselle puolelle, samaan aikaan maa oli syvästi jakautunut. Siksi tapahtumaa tarkastellaan sekä historiallisena käännekohtana että osana laajempaa, traagista kokonaisuutta.

Nykyisin 16.5.1918 paraatia muistellaan ennen kaikkea historiallisena symbolina – hetkenä, jolloin Suomen valtiollinen järjestys alkoi muotoutua uudelleen vapaussodan jälkeen. Tänä aikana tilaisuuksissa korostuu yhä useammin historian muistaminen ilman jyrkkää vastakkainasettelua. Vaikka päivä liittyy valkoisen osapuolen perinteeseen, monin paikoin muistamisessa pyritään huomioimaan sodan traagisuus ja kaikki uhrit. Toukokuun 16. liittyy myös Puolustusvoimain lippujuhlan päivään. Vuosina 1919–1939 juhlaa vietettiin 16.5. sotaväen lippujuhlan päivänä, jolloin muistettiin lailliselle hallitukselle uskollisten joukkojen voittoa punaisista 1918. Päivä määrättiin viralliseksi liputuspäiväksi vuonna 1934. Ylipäällikkö Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta 4. kesäkuuta 1942 valtioneuvosto antoi hänelle Suomen marsalkan arvon ja määräsi syntymäpäivän puolustusvoimain lippujuhlaksi. Siitä lähtien juhlapäivää on vietetty ja liput nostettu salkoihin 4. kesäkuuta.