Vapaussoturi > Nettilehti > Artikkeleita > Vapaussodassa mukana tunnettuja urheilijoita

Vapaussodassa mukana tunnettuja urheilijoita

URHEILU. Viipuri oli Suomen toiseksi suurin kaupunki. Viipurin lääni oli maan suurin. Siellä asui 1910-luvulla 540000 asukasta, eli viidennes koko maan väkiluvusta. Myöhemmin tunnettu keskusliitto Suomalainen Voimistelu ja Urheiluliitto (SVUL) perustettiin Viipurissa ensin salaseurana. Työväen urheilukulttuuri oli tuohon aikaan myös vahvaa. Viipurin Jyry oli kaupungin suurin seura. Se oli Helsingin Jyryn jälkeen maan toiseksi suurin työläisseura. Erityisesti voimistelusta tunnettu Talikkalan Toverit oli maan suurimpia työläisseuroja.

Viipurin Reipas oli monilajiseura. Sen talvinen valtalaji oli jääpallo, mutta urheiluhistoriaan se jäi lisäksi siitä, että seura voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruuden. Seura osallistui Venäjän vallan aikaan suomalaisuusliikkeeseen. Valkoisten alkaessa järjestäytyä syksyllä 1917 tämä suurin porvarisseura oli mukana. Miehet olivat suojeluskunnassa ja naiset alkoivat valmistella ensiapukurssia.

Pietisen tehdas Viipurissa. Tehtaan kuorma-auto rakennuksen edessä. – Kuva Lappeenrannan museo.

Iltamat alkamassa

Vapaussota ei ollut vielä alkanut tammikuun 19. päivän iltana 1918. Tuolloin oli lauantai-ilta, ja Talikkalan työväentalolla oli alkamassa näytelmällinen iltama. Talikkalan Toverien hiihtokomppanian miehet toimivat järjestysmiehinä. Talossa oli keveä tunnelma, kun yleisö odotti innostuneena näytelmän alkamista. Silloin tuli tieto, että hiihtokomppanian miehiä tarvitaan Viipurin keskustassa Pietisen tehtaalle. Teatteri-ilta sai jäädä ilman järjestysmiehiä.

Lähtijät noutivat työväentalon piharakennuksesta kiväärit. Yksi niistä laukesi vahingossa, mutta piippu osoitti rakennuksen kattoon, joten muita vahinkoja ei tapahtunut. Aseilla ei harjoiteltu, joten niiden käsittely oli kunkin omien taitojen varassa. Hiihtokomppanian miehet lähtivät piirittämään Aleksanterinkadun ja Keisarikadun päässä olevaa Pietisen puusepäntehdasta. Viipurin punaiset olivat saaneet vihjeen, että suojeluskunta oli kätkenyt tehtaaseen aseitaan.

Tunkeutuminen sisään

Huhuissa oli siinä määrin perää, että Pietisen tehdas toimi suojeluskunnan harjoituspaikkana. Lisäksi historiaan on jäänyt valokuva, jossa Viipurin Reippaan urheilijanuorukaiset Jarl Illukka ja Vilho Ahokas valmistivat käsikranaatteja jääkäriupseeri Kalle Matan ohjauksessa. Mata tunnetaan myös Paul Henrichssonin nimellä.

Kalle Matan johtama ryhmä pyrki olemaan ääneti Pietisen tehtaan yläkerrassa, kun punaisten joukko tunkeutui tarkastamaan tehtaan alakertaa. Punaisten alkaessa nousta portaita yläkertaan Mata ampui portaita ensimmäisenä kiipeävää viilarikaartilaista Anderssonia päälakeen. Anderssonin tuupertumisen ja kuoleman jälkeen alkoi sekava ammuskelu puolin ja toisin.

Rynnäkkö ulos

Valkoisten urheilijanuorukainen Jarl Illukka sai luodin vatsaansa. Piirityksen kestäessä häntä ei päästy siirtämään sairaalaan. Hän kuoli tuntien kuluttua tehtaassa. Piiritettyjen valkoisten oli ennen pitkää tehtävä päätös, mitä tehdään. Joukko päätti rynnätä ulos ja ampua kiivaasti eri puolille ympäriinsä. Pelastautumisrynnäkkö onnistui.

Puusepäntehtaan omistajan poika Toivo Pietinen haavoittui ja jäi punaisten käsiin. Yksi haavoittunut punainen kuoli. Tehtailija Matti Pietinen itse surmattiin myöhemmin Viipurin lääninvankilan joukkosurmassa, jossa punaiset surmasivat vankejaan.

Jännittävä ottelu

Kun Pietisen tehtaalla ammuskeltiin, niin lähistöllä pelattiin jääpallon kaupunkiottelua Viipuri-Helsinki. Viipurilaiset johtivat puoliajalla 4–3. Lopulta päädyttiin tasapeliin 8–8. Puolen kilometrin päästä Pietisen tehtaalta kuului kiväärin laukauksia ottelun erotuomarin pillinvihellysten välissä. Peli oli sen verran jännittävässä vaiheessa, että sitä ei keskeytetty yhden aseellisen kahakan vuoksi.

Saksasta sukellusveneessä saapunut jääkäri Väinö Strömberg johti Pietisen tehtaan piirityksen yhteydessä lähistöllä ollutta valkoisten kaartia. Sen voimat eivät riittäneet hyökkäykseen punaisten selustaan. Puhelinkeskustelussa Kalle Mata ja Strömberg tulivat siihen tulokseen, että ulosryntäys oli ainoa käytettävissä oleva keino tehtaassa olleille valkoisille. Ennen lähtöään Saksaan jääkäriksi Väinö Strömberg oli Viipurin Susien jääpallon SM-joukkueen pelaaja vuosina 1914 ja 1915.

Urheilijoita taisteluissa

Viipuri jäi punaisten haltuun. Punakaartilaisia oli 4000 ja piileskeleviä valkoisia vain 500. Talikkalan Toverien hiihtokomppaniaan kuului 60 miestä. Seura vastasi myös lyseon vankien vartioinnista. Sorvalin Veikkoja ja Hiekan Riennon jäseniä osallistui taisteluihin Kämärällä, Raudussa, Ahvolassa, Pullilassa ja Kavantsaaressa.

Wiipurin Susien SM-jääpallojoukkue vuonna 1925 Viipurin Salakkalahden jäällä. – Kuva Lappeenrannan museo.
 

Viipurin punaisen miehityksen aikana Viipurin salaisen suojeluskunnan johtajana toimi Venäjän armeijassa palvellut ja syksyllä 1917 Terijoen poliisimestariksi nimitetty Gunnar Ahlblad. Hän oli Suomen uintiurheilun kehittäjiä ja Helsingfors Simsällskapin johtohahmoja. Sotilas- ja poliisiura toi hänet kuitenkin Viipurin seudulle.

Pidätys parturissa

Gunnar Ahlbladin onnistui välttää punaisten partioita kuusi viikkoa, mutta sitten hän jäi punaisten vangiksi parturissa, kun joku hänet tuntenut kavalsi tukanleikkuuasiakkaan. Maanalaisen suojeluskunnan johtaja kuljetettiin Terijoelle. Siellä punakaarti käytti häntä vankina erilaisissa työpalveluissa ja hänet ammuttiin sen jälkeen ilman oikeudenkäyntiä. Punapäällikkö, Sortavalan Ponnistuksen voimistelija Heikki Kaljunen kehuskeli myöhemmin teloittaneensa Gunnar Ahlbladin itse.

Viipurin Susien jääpallomaalivahti Ville Karvinen kuului suojeluskuntaan. Hän oli mukana huhtikuussa 1918, kun valkoiset aloittivat sotilaallisen iskun Viipurissa. Punaiset olivat silloin jo valkoisten joukkojen piirittäminä kaupungissa. Suojeluskunnan isku onnistui aluksi, ja lyseon vangit saatiin vapautettua ja hallitseva Patterinmäki vallattiin. Ville Karvinen kaatui taistelussa.

Stubb kuoli Ahvolassa

Viipurin IFK:n jääpallojoukkueen puolustaja Arvid Mielch oli 20-vuotias lääketieteen lisensiaatti, kun hän jäi punaiseen Helsinkiin. Hän yritti muutaman muun kanssa päästä pujahtamaan valkoisten puolelle, mutta jäi hyvinkääläisen valiovoimistelijan Lauri Karan johtaman punaisten osaston vangiksi ja teloitettiin Vihdin joukkoteloituksissa.

Arvi Mielchekin seurakaveri Georg Stubb johti suojeluskuntakomppaniaa Ahvolassa. Hän oli nykyisin tunnetun Alexander Stubbin isoisän veli. Georg Stubb sai surmansa kranaatista Ahvolassa. Siellä kaatui urheilijoita ainakin parikymmentä valkoisten ja punaisten puolilla. Viipurin IFK:n jääpallomaalivahti Torsten Åberg ryöstettiin ja murhattiin. Hän oli työmatkaksi naamioidulla valkoisten tiedusteluretkellä hevosreellä kaverinsa Otto Naukkarisen kanssa. Kumpikin työskenteli Viipurin sähkölaitoksen toimistovirkailijoina. Heidät ja hevonen surmattiin paluumatkalla.  

Talikkalan Toverien taitovoimisteluryhmä. Tornissa Olavi Lehtinen, Sulo ja Veikko Isokangas, Sulo Rosenqvist ja Yrjö Irjanen 1930-luvulla. – Kuva F. Hakkarainen.

Toverien hiihtokomppania

Viipurin suojeluskunnan päällikkö oli Saksasta marraskuussa 1917 sukellusveneessä saapunut Woldemar Hägglund. Hän oli Viipurin Susien ja Reippaan jääpalloilija ja vuoden 1911 lajin SM-hopeamitalisti. Hägglundin johtamien suojeluskuntalaisten ja valkoisten ei onnistunut kuitenkaan ottaa Viipuria haltuunsa, koska punaisilla oli kaupungissa edelleen ylivoima. Näin 500 valkoista joutui vetäytymään Viipurinlahden Venäjänsaareen ja perustamaan sinne tukikohdan.

Pian tämän jälkeen Pietisen tehtaan tapahtumissa valkoisia johtanut jääkäri Väinö Strömberg johti valkoisten iskuryhmää, joka räjäytti Karjalankannaksen Kämärän ja Soinion asemien välisen rautatiesillan punaisten asejunia häiritäkseen. Tässä taistelussa punaisten puolella oli Talikkalan Toverien hiihtokomppania. Sen riveissä kaatui useita urheilijoita. Valkoisen puolen urheilijoista tällöin kaatuivat ainakin Sortavalan lyseon hiihtäjälupaus Einari Nissinen ja Sakkolan Jäntevän Simo Pitkänen.

Tietokirja urheilijoista

Filosofian maisteri Jari Kupila on urheilutoimittaja ja urheilun tietokirjailija. Sen lisäksi hän on ”Liikunta & Tiede”-lehden päätoimittaja. Hän valmistelee väitöskirjaa suomalaisesta urheilukulttuurista. Tähän liittyvää tutkimusta tehdessään hän törmäsi vuoden 1918 vapaussodassa kummallakin puolella taistelleiden urheilijoiden kohtaloihin. Kupila teki heistä kirjan. Hämmästyttävän paljon hän sai esiin vapaussotaan osallistuneita urheilijoita, ja heidän vaiheitaan silloin.  

Jari Kupila: Kun mitalitoivot ampuivat toisiaan – urheilun sisällissota 1918, Minerva 2023.

Lasse Koskinen

Julkaistu Vapaussoturissa 2/2025.