”Neuvostoliiton haamu” 1918 keskustelussa
Kummitteleeko ”Neuvostoliiton haamu” vuoden 1918 tapahtumien keskustelussa? Historiantutkija, filosofian tohtori Tuomas Hoppu on Suomen historian vuosien 1917–1918 tapahtumien monipuolinen asiantuntija, kirjoittaja ja luennoitsija. Hän oli alustamassa Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja
kulttuuriyhdistyksen kaikille avoimessa tilaisuudessa 26. syyskuuta Tampereen kirjastotalo Metsossa, missä luentosali oli aivan täynnä kuulijoita.
Yhteinen tragedia
Alustuksen aiheena oli ”Vuosi 18 vuonna 18 eli miten vuoden 1918 Suomen tapahtumia on kuluvana vuonna Suomessa käsitelty”. Hopun esille nostamia havaintoja kommentoi Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen hallituksen jäsen Jouni Koskela.
Hoppu toi esille, että vuosi 1918 oli yhteinen tragedia. Hänen mukaansa muistaminen on jakautunutta ja sodan perinteiden vaalimisen taustalla on edelleen ”Neuvostoliiton haamu”. Hän toivoi vuoden 1918 sodan vaalimisen tasapuolista käsittelyä.
Tuomas Hoppu pitää sisällissota-nimitystä sopivana. Hän käyttää sitä tutkijana, mutta kirjoittaa myös teoksia, joissa lähtökohtana on vapaussota-perusta.
Vapaussota-nimitys valtaa alaa
Jouni Koskela puolusti kommenttipuheenvuorossaan vapaussodan nimitystä. Hän toi myös esille erityisesti puolustusministeri Jussi Niinistön esillä pitämän näkemyksen, että vapaussota-nimitys tulee vielä valtaamaan alaa kolmen sodan jatkumona: 1918, 1939–1940 ja 1941–1944.
Koskela esitti kritiikkiä sille, että tänä vuonna on erityisesti nostettu esille punaisia tarinoita ja vain vähän tuotu esille vapaussodan lopputuloksen merkitystä. Suomi vapautui Venäjästä, vahvisti itsenäisyytensä ja säilytti laillisen yhteiskuntajärjestyksensä.
Yleisökeskustelu oli vilkasta, asiallista ja asiantuntevaa. Keskustelun henki oli, että vielä riittää tutkittavaa. Suomen vuoden 1918 tapahtumia ja sen seurauksia tulee edelleen tutkia, mutta ei kiihkoillen, vaan muistovuoden teeman mukaisesti: ”Yhdistä, älä hajota”.
Jouni Koskela