Perinnetyömme tulevaisuus (4/2024)

Vapaussoturien huoltotyön päätyttyä painopiste siirtyi asteittain perinnetyöhön 1980–1990 luvuilla. Vapaussodan Perinneliitto ry perustettiin vuoden 1993 alussa. Syksyllä 1993 sovittiin yhteistoimintasopimuksella Vapaussoturien Huoltosäätiön (VHS) ja Vapaussodan Perinneliiton välisestä työnjaosta. Huoltosäätiön vastuulle jäi huoltotyö ja perinneliitto vastasi puolestaan perinnetyöstä. VHS:n tuki on ollut oleellinen perinneliiton toiminnan ylläpitämisessä. VHS:n nimi muutettiin syksyllä 2022. Uudeksi nimeksi tuli Vapaussoturien Perinnesäätiö sr, sillä olivathan huollettavat vapaussoturit jo aikoja sitten kutsuttu viimeiseen iltahuutoon. Tällä hetkellä myös perinnetyömme aktiiveja kutsutaan yhä kiihtyvämpään tahtiin viimeiseen iltahuutoon.

Lähes neljännesvuosista taaksepäin silloinen perinneliiton varapuheenjohtaja Timo Siukosaari kirjoitti Vapaussoturi-lehteen (3/2000) perinnetyön pidemmän aikajakson haasteista painottamalla osuvasti työn jatkamisen edellytyksiä sillä, ”että maamme vapauden puolesta vuosien 1918 ja 1945 välisenä aikana käytyjen sotien perinteen ja muiston vaalijoita on vielä alkaneen vuosisadan puolivälin jälkeenkin”. Siukosaari totesi yhä ajankohtaisesti, että perinnetyön tekijöiltä edellytetään suunnitelmia ja näkemyksiä jopa kahdenkymmenen vuoden päähän. Kirjoituksesta on nyt kulunut yli 20 vuotta, ja lukuisista suuren kiitoksen ansaitsevista yrityksistä huolimatta tekijöiden poistumaa ei ole kyetty kompensoimaan, toki ilman aktiivien työpanosta tilanne tekijärintamalla voisi olla jo toivoton.

Ilpo Norokorpi ilmaisi 20 vuotta sitten Vapaussoturi-lehdessä (3/2004) huolensa perinnetyön tekijöiden vähenemisestä todeten vuoden 1985 Lahden kesäpäivien osallistujajoukoksi 500 vapaussoturia sekä 500 nuorempaa henkilöä, ja vuonna 2004 Lahteen oli kokoontunut 250 henkilöä kesäpäiville. Norokorven mukaan ongelmana on se, ettei rivistöön syntyneitä aukkoja ole pystytty täyttämään.

Perinnetyömme jatkuvuutta pohdittiin myös 19. kesäkuuta 2024, jolloin Vapaussoturien Perinnesäätiön puheenjohtajan Matti Soinin kutsusta säätiön ja perinneliiton vaikuttajat kokoontuivat kesätapaamiseen Kivirannassa. Taloudelliset tekijät ja etenkin hiipuva ja ikääntyvä aktiivien joukko olivat keskiössä vapaamuotoisessa keskustelussa. Tämän siivittämänä pohdittiin edellytyksiä toiminnan jatkamiselle ja mietettiin reurssien riittävän karkeasti arvioiden 15 – 20 vuoden päähän.

Tosiasia sekin, että lähitulevaisuuden perinnetyö keskittyy yhä enemmän viime sotiemme muiston vaalimiseen: veteraanien vähälukuisen joukon keski-ikä on tällä hetkellä noin 99 vuotta.

Asiat eivät kuitenkaan ole niin mustavalkoisia miltä näyttävät, maailmamme muuttuu kovaa vauhtia ja jälleen aggressiivinen Venäjä on lisännyt suomalaisten maanpuolustushenkeä siinä määrin, että myös Vapaussodan perinneliitolle voi avautua uusia toimintamahdollisuuksia.