Mikä on joulu? (5/2021)

Otsikon kysymys on hölmö. Kyllähän kaikki tietävät, mikä joulu on. Sehän on vuoden jaloin juhla, kuten sanotaan – juhlien juhla. Tiedämme, että joulu on Vapahtajamme Jeesuksen syntymäjuhla. Maailmassa on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä, mikä joulu on. Heidän uskontonsa ja uskonsa on erilainen kuin meidän. Ehkäpä jossain päin maailmaa ajatellaan, että joulu on amerikkalaisen elokuvan kaltainen valtaisa kulutusjuhla ja tarkoitettu vain hyväosaisille. Arvelisin, että jotkut hindut, muslimit, buddhalaiset ja monen muun uskontokunnan edustajat ihmettelevät joulun menoa, joka esitellään nimenomaan amerikkalaisena hyväosaisten juhlana. Kyllähän meilläkin, hyväosaisilla suomalaisilla, joulu on kulutusjuhlaa. Olisi mielenkiintoista kysyä joltakin maahanmuuttajalta, että miltä joulu sinun silmissäsi ja ajatuksissasi näyttäytyy. Kuva saattaisi olla aivan toisenlainen, kuin miten me näemme asian.

Meille joulu on varmaankin kaikkein perinteisin juhla vuodessa. Se, että meillä on yhteisiä perinteitä, kuten esimerkiksi joulurauhan julistus, on jokaisella perheellä ja suvulla omat perinteensä. Se on hyvä, koska perinteet kiinnittävät suvun ja perheen arvot yhteen. Ne ovat suuri voimavara meille. Koko joulun valmistelu ja vietto noudattavat perheissä usein vanhoja ja tuttuja kaavoja. Valmisteluihin kuuluvat mm. jouluruokien valmistaminen. Lanttu-, peruna- ja porkkanalaatikko, kinkku ja monet erilaiset herkut ovat esillä. Joululahjat on ostettu tai tehty ja paketoitu asianomaisiin kääreisiin. Joulukortit ovat lähetetyt ajallaan. Joulusiivous on tehty jne., jne. Kyllä joulun valmistelu on kovaa puuhaa. Huh huh.

Mikä on sitten joulu? ”Jouluna Jumala syntyi, Paras poika pakkasella; Nousi kuu, yleni päivä, Armas aurinko havatsi, Tähet taivon tanssaeli, Otavat piti iloa, Syntyessä suuren luojan, Yli armon auetessa.” Näin meille ei kerro Raamattu, vaan Kanteletar Neitsyt Maarian virressä. Näin myös kansallisaarteemme julistaa joulun ilosanomaa omalla tavallaan. Jouluna Jumala tuli ihmiseksi maailmaan Jeesuksessa tuomaan meille anteeksiannon, armon ja rakkauden. Se on joulun tärkeä sanoma. Se sanoma ei ole vieläkään vanhentunut tai menettänyt merkitystään – päinvastoin. Jeesuksen opetukset meille siitä, miten pitää elää ja uskoa eivät ole vanhentuneet. Tämän päivän kiireisessä rytmissä meidän pitäisi osata hiljentyä ja rauhoittua. Meille suomalaisille ei joulun vietto karnevaalina oikein sovi. Olemme kuitenkin luonteeltamme enemmän hartaita kuin riehakkaita. Saamme ollakin, sitä ei kukaan meiltä kiellä.

Jumala siis tuli keskellemme Vapahtajaksi ja Pelastajaksi. Siitä saamme iloita tänäkin jouluna itseksemme tai perheen ja suvun kanssa. Jouluateria on hyvä aloittaa lukemalla jouluevankeliumi. ”Tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta tuli käsky…”

Hyvää joulua toivottaen

Sauli Keskinen

Rovasti

Kenttärovasti evp.