”Lukekaa Leniniä…” (4/2023)

Helsingissä 23.8.2023 järjestetyssä Totalitarismi ennen ja nyt-seminaarissa vertailtiin kahta viime vuosisadalla vaikuttanutta ideologiaa sosialismia ja kansallissosialismia. Seminaarissa muun muassa tuotiin esille se, että koko totalitarismi pohjautuu sosialistiseen ja kansallissosialistiseen ideologiaan. Seminaarista enemmän tässä lehdessä.

Etenkin väkivallan käytössä mainittujen ideologioiden ääripäät eivät poikenneet toisistaan, mutta miksi vain kansallissosialismin pimeä puoli on ollut ja on jatkuvan huomion keskipisteenä.

Punainen totalitarismi on yllättävän vahvasti ja oudolla tavalla läsnä maamme henkisessä ilmastossa. Tämä on havaittavissa vaikkapa Helsingin kirjamessujen ohjelmatuottajan Ville Blåfieldin mietteissä, sillä Verkkouutisten (2.9.2023) mukaan hän on sitä mieltä, ”että kommunistiset tunnukset aiotaan kieltää vain sen takia, että samalla päästään kieltämään kansallissosialistiset tunnukset eli natsitunnukset. Hän vertasi ideologioita myös toteamalla, että natsismissa ja fasismissa ihmisryhmiin kohdistuvat hirmuteot olivat aatteen ytimessä toisin kuin kommunismissa, jossa hirmuteot eivät hänen tulkintansa mukaan olleet ’aatteen ytimessä’.”

Kansanedustaja Ben Zyskowicz lukeutuu siihen joukkoon, jossa ei käsitetä Blåfieldin ulostuloa.

Mainitussa Verkkouutisten jutussa todetaan, ettei Zyskowicz voi ymmärtää sitä, että vieläkin kuvitellaan kommunismissa olleen kyse siitä, että aate oli hyvä, mutta muutamat henkilöt pilasivat sen tai Lenin oli hyvä, mutta Stalin pilasi kaiken: ”Tämä kaikki on ihan huuhaata. Lukekaa Leniniä ja katsokaa mitä hän teki vallankumouksen jälkeen, jolloin hän lähetti sähkeitä maakuntiin ja käski hirttää vastavallankumoukselliset. Oikein kaupunkien toreille, jotta ihmiset pelkäisivät”, totesi Zyskowicz.

Suomesta löytyy myös yksi julkikommunisti kansanedustaja: ”Eduskunnan ’tiettävästi ainoa kommunisti’ Anna Kontula arvostelee kommunismin tunnusten kiellon selvittämistä”, otsikoi Yle 1.9.2023.

Julistautuisiko nykypäivänä suomalainen kansanedustaja kommunistiksi, tai kuinka moni julkisesti toteaisi kommunismin hirmuteot aatteen ytimen ulkopuolisiksi, jos vuonna 1991 tapahtuneen Neuvostoliiton sortumisen jälkeen rautaesiriipun ulkopuolisissa maissa punaisen aatteen nimissä tehdyt hirmuteot olisi kollektiivisesti kohdattu, kuten Saksassa kohdattiin kansallissosialismin kauheudet vuodesta 1945 lähtien.

Jyrki Lehtolan kolumnissa (”Eduskunnasta löytyy Natoa vihaavien kommunistien karvainen versio Z-symbolista”, Ilta-Sanomat 22.4.2022) todetaan sarkastiseen sävyyn Suomen olevan täynnä kommunisteja. Lieneekö Lehtola tuonut kolumnissaan vastineen sille, että jälleen tässä ajassa yksi ja toinen näkee fasisteja piirongin laatikoita myöten.

Lehtola päättää kolumninsa seuraaviin sanoihin: ”Meidän tehtävämme on kysyä toisiltamme, olemmeko me liberaali länsimaa ennen kuin saamme kommunismit vaiennettua keskuudestamme.”