Kymmenen vuotta sk-perinnetyötä

Pohjois-Karjalaan perustettiin vuonna 2010 Suojeluskuntien perinneyhdistys. Se on toimintansa ajan järjestänyt eri puolilla maakuntaa suojeluskuntien historiaa esitteleviä tapahtumia.

Yhdistyksen puheenjohtaja, dosentti Jarkko Kemppi kertoo, että perinnepäivillä on muun muassa paljastettu entisten suojeluskuntatalojen seiniin kiinnitettyjä laattoja.

Muutaman kerran noustiin suksille suojeluskuntahiihtojen nimissä. Viime vuosina on tehty kävelyretkiä suojeluskuntien historiaan liittyville paikoille.

Keväällä 2019 tutustuttiin filosofian tohtori Jukka Partasen opastamana Joensuun suojeluskunta- ja lottakohteisiin. Partanen on kirjoittanut teoksen Isänmaa ja raja – Suojeluskunnat Pohjois-Karjalassa 1917–1944.

Syksyllä retkeiltiin Kontiorannan entisen varuskunnan maisemissa eversti Pekka Ripatin johdolla.

Perustajajäseniin kuuluva Tenho Rautiainen Nurmeksesta kertoo, että muutama vuosi sitten yhdistys järjesti retken Seinäjoelle Suojeluskunta- ja Lotta Svärd-museoon.

Keskustelu toi jäseniä

Ajatus suojeluskuntien perinneyhdistyksestä heräsi samaan aikaan runsaat kymmenen vuotta sitten Ylä-Karjalassa ja Joensuun seudulla. Perustamiskokous pidettiin tammikuussa 2010.

Yhdistyksen tavoitteena on vaalia entisten Pohjois-Karjalan ja Sortavalan piirien suojeluskuntaperinnettä.

Puheenjohtajana on koko ajan toiminut tietokirjailija Jarkko Kemppi, jonka väitöskirja käsitteli Viron suojeluskuntien toimintaa 1917–1924.

Perinneyhdistyksen perustaminen herätti Jarkko Kempin mukaan julkista keskustelua. Hän sanoo, että vasemmistohenkiset tutkijat antoivat huolestunutta palautetta. Provosoivat kirjoitukset maakuntalehdessä toivat uudelle yhdistykselle kuitenkin julkisuutta ja uusia jäseniä.

Yhdistyksellä oma lippu

Pohjois-Karjalan Suojeluskuntien Perinneyhdistykselle hankittiin vanhan suojeluskuntapiirin lipun pohjalta oma lippu.

Lippu naulattiin ja vihittiin 2011 perinnepäivässä Tuupovaaralla. Lipun suunnitellut yhdistyksen hallituksen jäsen, sotakamreeri Rauno Suhonen kertoo, että tilaisuus oli ainutlaatuinen, sillä edellisen kerran sk-tunnuksella varustettu lippu vihittiin suojeluskuntapiirissä 1939 Rautavaaralla.

Perinneyhdistyksen lippu on ollut mukana itsenäisyyspäivän lippulinnassa Joensuun hautausmaalla.

Suhonen teki yhdistykselle puheenjohtajan nuijan yhdistämällä kiväärin pistimen ja suojeluskuntatalon toimistopöydän jalan nupin.

Aineistoa lahjoitettu

Kuluvana vuonna koronatilanne vaikeutti myös Pohjois-Karjalan Suojeluskuntien Perinneyhdistyksen toimintaa.

Elokuun lopulla pidetyssä vuosikokouksessa päätettiin järjestää Joensuun kirjastoon näyttely suojeluskuntien toiminnasta. Esille asetetaan muun muassa aineistoa, jota on saatu lahjoituksina Veijo Mannelinin ja Robert Immosen perillisiltä. Ensi keväänä tehdään hautausmaakävely Joensuun hautausmaalla.

Yhdistyksellä on kokous- ja arkistotilat Joensuussa Kotikartanoyhdistyksen niin sanotussa Piparkakkutalossa.

Perinneyhdistyksessä on lähes sata jäsentä, joista parikymmentä osallistui Kontiolahdella pidettyyn vuosikokoukseen. Kymmenvuotista toimintaa juhlistettiin syömällä sk-tunnuksella koristettu täytekakku. Kokouksen päätteeksi tutustuttiin Mika Hiltusen omistaman Museo Vanhan Mestan kokoelmiin.

Teksti ja kuva: Pertti Meriläinen