Kalterijääkäri Jussi Reinikaisen hautakammio

Jussi (Erik Johan) Reinikainen (1889–1969) syntyi Parikkalassa ja työskenteli myyjänä setänsä kaupassa Viipurissa ja urheiluseura Ryhdin kautta sai kosketuksen jääkäriliikkeeseen. Hän toimi värvärinä alueella ja otettiin kiinni 13. maaliskuuta 1916. Viipurin lääninvankilasta hänet siirrettiin Pietarin Spalernajan vankilaan. Kun maaliskuun vallankumouksessa 1917 sellien ovet avattiin, Reinikainen pääsi pakenemaan Suomeen ja jatkoi matkaa Ruotsin kautta Saksaan. Hän liittyi Lockstedter Lagerissa 10.5.1917 Täydennyspataljoonaan ja 7.8.1917 toiseen komppaniaan. Hän palasi Suomeen 10.6.1918 ja palveli vääpelinä 1918–1920. Talvisodassa Reinikainen palveli väestönsuojelussa Parikkalassa ja Simpeleellä. Hänen lempinimiään olivat Kalteri-Jussi sekä Jääkäri-Jussi.

Esikuvana Spalernajan vankiselli

Isonvihan aikana 1700-luvulla nimetylle Iivanansaarelle (nimi juontaa siellä kuolleesta venäläisestä upseerista) rakensi Jussi itselleen kalamajan/hautakammion esikuvana Spalernajan vankisellinsä. Tätä pidetään yhtenä vaikuttavimmista jääkärien muistomerkeistä. Rakennus valmistui 1960-luvun lopussa. Reinikainen käytti kammiota yhdeksän vuotta kalamajanaan yöpyenkin usein siellä. Kalamatkoillaankin hänellä oli aina jääkäripatsas mukanaan.  

Jussi Reinikainen kuoli 29.7.1969 ja tuhkattiin Helsingissä. Uurna siirrettiin kammioon 9.8.1969 ja ovi suljettiin, eikä sen jälkeen ovea ole avattu. Saattomatkaan osallistui noin 600 henkilöä. Saari puolestaan oli vihitty hautausmaaksi 4.6.1961 Reinikaisen läsnä ollessa.

Ankea sisustus

Kammion oven kurkistusaukon kautta voi katsoa sisään ja vastapäisestä yläikkunastakin pääsee katsomaan kaltereitten lomasta sisälle. Sisustus on ankea, kuten tyrmäkin aikanaan oli. Keskellä on pronssinen Jääkäripatsas tuhkauurnan vieressä. Seinustalla on pesuallas ja ruokapöytä, johon on asetettu peltilautanen ja aterimet (lahjoitettu neuvostoliittolaisesta museosta); nurkassa vessanpytty. Siellä ovat myös Reinikaisen sotilasmiekka ja arvomerkit. Katolla suuri betonileijona ”katsoo ikuisesti” itään, ja kammion eteläpuolella on metallinen risti haudan merkiksi.

Henkeen ja vereen maanpuolustusmies, kalterijääkäri Jussi lepää samassa saaressa venäläisen tuntemattoman upseeri kanssa ”sovussa”. Venäläisen hautapaikan sijainti pienellä Iivanansaarella Koantausjärvessä ei ole tiedossani. Tunnen suurta kiitollisuutta, että Suomessa on ollut paljon Reinikaisen tapaisia Isänmaan Miehiä. Kunnia ja Kiitos Heille.

Kenraali Ehrnroothin sanoin ”Suomi on paras maa meille suomalaisille. Suomi on puolustamisen arvoinen maa, jonka paras puolustaja on Suomen oma kansa”

Jorma K.O. Ignatius

Kirjoitus on julkaistu lehdessä 1/2023.