Jouluperinnettä ja perinnetyötä
Muodostamme mielikuvan joulusta: valkoista lunta, lämmintä valoa ja perinteisiä joulutapoja, joiden toivomme toistuvan joulusta toiseen. Sanotaan, että joulun taika on siinä, että se toistuu aina uutena, mutta kuitenkin samanlaisena. Haudoilla käynti, joululahjat ja tutut jouluruuat liittyvät monien kotien joulunviettoon. Kaiken kruunaa joulukuusi kynttilöineen ja vanhoine koristeineen. Joulukuusi juhlistaa ja tuottaa lämmintä turvallisuutta.
Vapaussodan Perinneliiton tunnuksena ovat kuusenhavut. Hattuihin kiinnitetyt kuusenhavut toivat konkreettista turvaa valkoisen armeijan sotilaille Tampereen valtauksessa huhtikuun alkupäivinä 1918 ja antoivat lisäksi yhteenkuuluvuuden tunnetta sekalaisesti pukeutuneessa sotilasjoukossa. Talvisotaan lähdettäessä sotilaille oli sentään jakaa kokardit kuusenhavujen sijaan, mutta muutoin varustilanne oli edelleen heikko. Talvisodan ihmettä ei rakennettukaan hyvin varustellulla armeijalla, vaan henkisesti vahvalla puolustuksella. Koko talvi- ja jatkosodan sitkeää puolustusta tarkasteltaessa voidaan sanoa, että maata puolustettiin yhdessä. Sitkeä puolustus ulottui rintaman etuvartiosta jokaisen tehtaan, tuvan ja kaupunkilaiskodin kautta poliittiseen yksituumaisuuteen saakka. Ei ollut kahtia jaettua kansaa eikä mieltä.
Ensimmäinen ja toinen maailmansota mielletään aikaetäisyyden kasvaessa yhä useammin samojen osapuolten käymäksi yhdeksi ja ainoaksi suureksi sodaksi, joiden välillä oli kahdenkymmenen vuoden rauhanjakso. Suomen itsenäistyminen ja sen puolustaminen samaa vihollista vastaan saman ylipäällikön alaisuudessa kolmessa sodassa nähdään vastaavasti yhdeksi kokonaisuudeksi. Osa veteraaneista, varsinkin korkein sotilasjohto, osallistui kaikkiin sotiin.
Sotaveteraanien ja veteraanisukupolvien perintö ja perinne rakentuvat yhteisesti koetuista Suomen kohtalon vuosien kokemuksista ja uhrauksista. Tämän kallisarvoisen perinnön, vapaan isänmaan ja vahvan maanpuolustustahdon, vaaliminen on meidän jokaisen kunnia-asia. Puolustusvoimien viettäessä 100-vuotisjuhlaa 2018 teemana oli ”Maanpuolustus kuuluu kaikille”. Perinnetyöllä on tärkeä rooli maanpuolustustahdon ylläpitämisessä ja kohottamisessa ja se korostuu entisestään nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Eduskunnan tekemä päätös hakea Naton jäsenyyttä oli harvinaisen yksimielinen. Kun kyseessä on Suomen turvallisuus, yksimielisyys ulottuu myös poliittiseen päätöksentekoon.
Perinnetyö ei ole mikään uusi asia. Vapaussodan sankarihaudoille alettiin pystyttää muistomerkkejä 1920-luvun vaihteessa ja talvi- sekä jatkosodan sankarihaudat saivat sotien päätyttyä nopeassa tahdissa omat muistomerkkinsä. Sankarivainajien pyhitetyille lepopaikoille ovat ohjautuneet jo monien sukupolvien askeleet, antaen samalla uskoa ja voimia täyttää velvollisuutemme isänmaatamme kohtaan. Vuosikymmenien aikana kullekin paikkakunnalle ovat vakiintuneet omat hyviksi koetut toimintatavat. Tulevaisuuden perinnetyön edellytyksenä onkin, ettei nykyisiä rajallisia voimavaroja haaskata, vaan perinnetyö tehdään ”talvisodan hengessä” yhtenä joukkona, rajaamatta ketään sen ulkopuolelle. Liitollemme on tärkeää, että kaikilla jäsenyhdistyksillämme on tulevaisuudessa mahdollisuus jatkaa myös vuosina 1939–1945 käytyjen sotien perinnetyötä, ja siksi Vapaussodan Perinneliiton tavoitteena on edistää kentän yksituumaisuutta. Puolustusvoimien teemaa mukaillen: ”Perinnetyö kuuluu kaikille”.
Tulevana Tammisunnuntaina tulee kuluneeksi 30 vuotta Vapaussodan Perinneliiton perustamisesta. Merkkipäivää vietetään Tampereen Suomalaisella Klubilla kutsuvierastilaisuutena. Samassa yhteydessä julkistetaan liiton 30-vuotisjuhlajulkaisu, jossa pääosassa ovat Vapaussoturi-lehdistä vuosilta 1993–2022 poimitut artikkelit. Kookas, yli 300-sivuinen teos jaetaan yhdistysten jäsenille ilmaiseksi.
Tampereen Suomalaisella Klubilla 30.1.1993 pidetyssä perustavassa kokouksessa esitettiin julkilausuma, jonka mukaan perinne- ja huoltotyön tulisi kattaa niin rauhan kuin sotien aikana jatkunut toiminta kansallisen vapauden ja Suomen valtiollisen itsenäisyyden puolustamiseksi. Jäsenyhdistykset ovat toimineet tällä tavalla jo vuosikymmenien ajan, vaikka se tuli kirjattua vasta vuonna 2021 uusittuihin sääntöihin perinneliiton sääntöuudistuksen yhteydessä: ”Tarkoituksen toteuttamiseksi liitto, yhteistoiminnassa muiden samanlaiseen tavoitteeseen pyrkivien kotimaisten ja ulkomaisten järjestöjen kanssa, kerää ja tallentaa vapaus-, talvi-, jatko-, ja Lapinsotaan sekä suojeluskunta- ja lottajärjestöjen että kotirintaman ja sotien jälkeisen jälleenrakentamiseen liittyvää historiallista aineistoa.”
Esitän jäsen- ja kannattajajärjestöillemme sekä koko jäsenkentälle mitä parhaimmat kiitokset liittomme hyväksi tekemästänne vuosien uhrautuvasta työstä ja samalla toivon voimia myös tulevien vuosien perinnetyöhön!
Vapaussoturien Huoltosäätiön aloittama kesäpäiväperinne on jatkunut liittomme toiminnassa katkeamattomana ketjuna vuodesta 1994, lukuun ottamatta kahta koronaepidemian aiheuttamaa katkosta vuosina 2020–2021. Saimme tänä vuonna Seinäjoella yksipäiväisenä toteutetusta kesäpäivästä runsaasti myönteistä palautetta, joten ensi vuoden kesäpäivä toteutetaan myös yksipäiväisenä lauantaina 27.5.2023 Parolassa yhteistyössä Panssariprikaatin ja Vapaussodan Hämeenmaan perinneyhdistyksen kanssa. Liittokokous pidetään Tampereen Suomalaisella Klubilla jo kaksi viikkoa aikaisemmin 11.5.2023. Tavataan juhlavuoden tapahtumissa!
Tämän Vapaussoturi-lehden ilmestyessä joulu on jo ovella. Toivotan kaikille lehtemme lukijoille leppoisaa joulunalusaikaa, Rauhallista Joulua sekä Hyvää Uutta Vuotta 2023!
Tapani Tikkala
puheenjohtaja
Vapaussodan Perinneliitto ry
Kirjoitus on julkaistu lehdessä 5/2022.
