Jatkosodan alkamisesta 80 vuotta (3/2021)

Jatkosota alkoi 25. kesäkuuta 1941, jolloin Neuvostoliitto oli valmis laajamittaisempaan sotilaalliseen toimintaan Suomen suunnalla ja neuvostoilmavoimat hyökkäsivät usealle paikkakunnalle Suomessa.

Suomen pääministeri J.W. Rangell ilmoitti 25. kesäkuuta eduskunnalle Suomen joutuneen hyökkäyksen kohteeksi ja puolustautuvan kaikkine voimineen. Tämän eduskunta hyväksyi yksimielisesti.

Tasavallan presidentti Risto Ryti painotti 26. kesäkuuta pitämässään radiopuheessaan Neuvostoliiton ratkaisevaa osuutta sodan syttymiseen. Suomen valtiojohto saattoi siis todeta Neuvostoliiton jälleen aloittaneen sotatoimet. Näin ollen Suomi joutui uudelleen puolustussotaan. Tosin samalla suomalaiset saivat mahdollisuuden yrittää ottaa takaisin talvisodassa menetetyt alueet.

Suomalaisten yli 100000 miestä käsittänyt sotavoima Karjalan Armeija lähti hyökkäykseen 10. heinäkuuta 1941. Pohjoisesta olivat hyökänneet saksalaiset joukot. Pohjoisessa osassa maata oli myös suomalaisjoukkoja, kuten III Armeijakunta. Kannaksen valtaus alkoi elokuun puolella armeijakuntien II ja IV voimin. Viipuri vallattiin 29. elokuuta.

Suomi ei saanut hyvityksiä talvisodan menetyksistä, sillä kesän 1941 tavoitteet eivät toteutuneet. Joka tapauksessa jatkosota pelasti Suomen lopulliselta miehitykseltä ja todennäköisesti mittavilta väestösiirroilta.

Jatkosodan nostattaman henkisen trauman purku alkoi vasta 1990-luvulla, mutta yya-vuosikymmeninä sisäistetyn poliittisen tarkoituksenmukaisuuden värittämät historiantulkinnat ovat yhä vahvasti läsnä keskuudessamme.