Antoisa seminaari Seinäjoella: Suomen tie talvisotaan

Vapaussodan ja Itsenäisyyden E-P:n Perinneyhdistys ry jatkoi antoisaa seminaarisarjaa, joka valotti monipuolisesti maamme vaiheita vapaussodasta aina viime sotiin saakka. Lokakuinen seminaari Seinäjoen kaupungintalolla käsitteli lähinnä talvisotaa edeltäneitä asioita.

Asiantuntijoiksi perinneyhdistys oli saanut historiaan perehtyneen tohtorikvartetin. Seinäjoen valtuustosali oli täynnä isänmaamme vaiheista kiinnostuneita kansalaisia, lähinnä senioreita, joita Suomi 100-tapahtumissa on perehdytetty monipuolisesti vapaushistoriamme taustoihin. Seminaarin puheenjohtajana toimi Vapaussoturi-lehden päätoimittaja, FT Vesa Määttä.

Seminaarin avasi perinneyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Tikkala. Hän totesi, että tavoitteena on jakaa kansalaisille tutkittua tietoa korkeatasoisten asiantuntijoiden alustuksilla. Kipeitäkin asioita käsitellään niiden oikeilla nimillä koko itsenäisyytemme mitalta. Tilaisuudet maakunnassa jatkuvat. Luetteloa tulevista perinneyhdistyksen tapahtumista on tämän jutun lopussa.

Myyttejä ja realismia taannoisista Saksan suhteista

Yleinen uskomus on, että 1930-luku oli Suomessa hyvin saksalaismielinen. Sen todellisuutta ja kääntöpuolia käsitteli tutkija ja Turun yliopiston professori Vesa Vares. Alustus sisälsi sekä ajan henkeen liittyviä käsityksiä että kylmiä tosiasioita.

Tutkija lainasi valtakunnan johtopaikoilla toimineita henkilöitä, jotka otteet hallitsivat talvisotaa edeltävän ajan ajatusmaailmaa. Paasikivi ennakoi yksityiskirjeessään kesällä 1918 seuraavaa:­ – Me saamme kiittää Saksaa kaikesta. Saksan kannatuksesta riippuu Suomen itsenäisyys. Venäjän puolesta tulee hyökkäys aikanaan yhtä varmasti kuin syksy ja talvi seuraavat kesää.

Saksan merkitys tunnustettiin laajasti. Jopa tasavaltalaiset olivat tiukasti saksalaismielisellä kannalla. Santeri Alkio: ”Suomi Saksan kanssa elää tai kuolee”. Muistissa oli saksalaisten apu Helsingin valtauksessa v. 1918.

Suomen ja Saksan todelliselle ystävyydelle ilmaantui myös epäilijöitä sitä enemmän, mitä lähemmäksi 30-luvun loppupuolta tultiin. Vesa Vares kuvaili tilannetta muutamin faktoin.

– Ulkoministeri Holsti oli loukannut eräillä lausunnoillaan syvästi arvonsa tuntevaa ja herkkähipiäistä Hitleriä, joka ei välittänyt pienten maiden asioista. Ainoastaan Saksan etu oli hänelle tärkeätä. Suomi ei tuossa vaiheessa merkinnyt Saksalle paljoakaan.

– Saksasta ei ollut Suomen turvallisuustekijäksi – ei sen enempää voimavarojensa kuin harrastamansa seuran vuoksi. Saksa oli tuolloin ennen talvisotaa Neuvostoliiton ystävä. Niinpä oli ymmärrettävissä, että Hitler niputti pieniä maita etupiirijaossa mielensä mukaan, mikä näkyi Saksan ja Neuvostoliiton välisessä salaisessa lisäpöytäkirjassa. Suomi jätettiin selviytymään siinä yksin.

Yhteistyökumppaneita haettiin epätoivoisesti

Suomessa turvallisuusuhkat tajuttiin 1930-luvun loppupuolella. Dosentit Heikki Roiko-Jokela ja Jari Leskinen selvittivät varautumista uhkiin havainnollisesti ja seikkaperäisesti. Turvaa haettiin niin lännestä Ruotsista kuin etelästä Virosta. Ymmärtämystä saatiin kummastakin suunnasta, mutta kumpainenkaan lähestymisyritys ei toden tullen realisoitunut.

Ruotsi vetosi puolueettomuuteensa. Suomalaisten odotukset pohjoismaisesta turvallisuuteen tähtäävästä yhteistyöstä Roiko-Jokelan mukaan olivat korkealla, jota kuvastaa Paasikiven toteamus hänen muistelmissaan. – Jälkeenpäin ajatellessani ja Neuvostoliiton tavattomasta sotilaallisesta voimasta huolimatta en saata tulla muuhun tulokseen kuin että tieto Suomen ja Ruotsin yhteisestä puolustuksesta olisi todennäköisesti voinut estää talvisodan, varsinkin jos Suomen puolelta samalla olisi neuvotteluissa v. 1939 noudatettu riittävän varovaista ja järkevää menettelyä.

Eteläistä turvaa haettiin puolestaan Viron suunnalta. Suunnitelmat olivat Jari Leskisen selvityksen mukaan aukottomasti erittäin pitkällä. Havaintoesitystä alustaja täydensi karttapiirroksin. – Tavoitteena oli sulkea Suomenlahden kapeikko Porkkalan kohdalta linnoittamalla sen edustalla oleva Mäkiluoto ja miinoittamalla kapeikko Suomesta Viroon. Suomen ja Viron salainen sotilaallinen yhteistyö Neuvostoliiton hyökkäyksen varalta ennen talvisotaa oli tarkoin suunniteltu ja yhdessä harjoiteltu. Tykistön kantama olisi kattanut koko kapeikon.

– Suunnitelma vesittyi siihen, että Viron puolustusvoimien komentaja Johan Laidoner myöntyi Neuvostoliiton esitykseen. Viro miehitettiin. Neuvostoliitto lähetti pommikoneitaan Tallinnasta käsin Helsinkiin. Suomi jäi siis yksin ilman apua sieltäkään suunnasta.

Seminaari herätti vertailevia ajatuksia

Alustusten jälkeen tutkijat asettuivat vielä paneeliin. Salin täyteisestä yleisöstä nousi monia kysymyksiä, joita esitykset herättivät. Alustuksissa viitattiin useaan kertaan talvisotaa edeltäneisiin suunnitelmiin pohjoismaisesta yhteistyöstä, joka vääntö on jälleen tullut ajankohtaiseksi. Kysyttiin, löytyykö nykytilanteesta yhtäläisyyksiä silloisiin keskusteluihin ja suunnitelmiin.

Historian tutkijat puhuvat aina mieluummin menneistä tosiasioista, joista on näyttöä, eivät niinkään tulevista arvioista. Tuntuivat olevan kuitenkin sitä mieltä, että yhteistyötä pienten valtioiden välillä tarvitaan välttämättä. Käytäväkeskusteluissa nousi harras toivomus, että talvisodan aikana koettua yksin jäämistä ei kansamme tarvitsisi enää koskaan kokea. Joku seniori kuvaili ajatustakin siitä pelottavana.

Alustajina toimineet tutkijat olivat selvästi mielissään siitä, että maakunnassa sotahistoria kiinnostaa yleisöä. Seinille Etelä-Pohjanmaalla ei isänmaan asioista tarvitse puhua. Tapani Tikkala arveli, että yleisöä vetävät seminaareihin nimekkäät alustajat ja hyvät teemat. Asiat kohtaavat täällä toisensa. Tervetulleiksi tapahtumiin Tikkala toivottaisi nykyistä enemmän nuoria.

Jatkoa seuraa perinneyhdistyksen tilaisuuksissa; Tapani Tikkala luetteli, millaisia tilaisuuksia loppuvuoden ja ensi vuoden aikana seuraa ohjelmassa: Syyskokous 13.11. 2019 Impivaarassa (esitelmä ”Suomalaiset ritarikunnat” Jussi Nuorteva, Kansallisarkiston pääjohtaja), Perinneilta 27.11.2019 Vaasan sotilaskodissa (esitelmä Tapani Tikkala Talvisodan pommituksista Vaasassa), Tammisunnuntain muistojuhla 26.1.2020 Isossakyrössä (juhlapuhe prikaatikenraali Mika Kalliomaa), seminaari Talvisota 14.3.2020 Seinäjoen kaupungintalolla, Yhdistyksen 30-vuotisjuhla 4.6.2020 Seinäjoen Kampustalolla.

Lisäksi paikallisin voimin jatketaan perinneiltoja eri puolilla maakuntaa

Tikkala kehotti merkkaamaan tapahtumat kalenteriinsa jo nyt.

Matti Latvala