Aate miestä väkevämpää
Kouluneuvos Reino Ala-Kulju (1898–1983) ansaitsee oman elämäkerran. Tämä tuli mieleeni Arvo Myllymäen eräänlaista kaksoiselämäkertaa Aate miestä väkevämpää lukiessani, jossa kansallismielisen Ala-Kuljun lisäksi kuvataan jyrkän linjan kommunistin Eino Laakson (1907–1981) vaiheita.
Politiikassa eri laitoja edustaneiden miesten elämät eivät erityisemmin kohdanneet, mitä nyt edellinen oli Tamperetta valtaamassa ja jälkimmäisestä tuli punaorpo Pispalasta, mutta Myllymäen päätarkoitus olikin kirjoittaa Suomen poliittista historiaa pureskeleva tietokirja valtiollisesta vallankäytöstä Suomessa etenkin 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla.
Ala-Kulju olisi oman elämäkertansa ansainnut senkin takia, että hän on jo kerran ollut kaksoiselämäkerran kohteena; nimittäin Veikko Pirilän raapaisussa Maakuntapatriootit (1985), jonka alaotsikko on: Reino Ala-Kulju ja Matti Laurila isänmaan ja kotiseudun asialla. Laurilahan sai elämäkertansa käsillä olevan lehden päätoimittajan väitöskirjatyön kautta 2010.
Kuortaneelta lähtöisin oleva Reino Ala-Kulju oli vapaus- ja heimosoturi, opettaja ja pappi, josta tuli AKS:n aktiivi ja IKL:n pääsihteeri sekä kansanedustaja. Talvi- ja jatkosodissa hän toimi sotilaspappina. Sotien jälkeen hän teki paluun eduskuntaan kokoomuksen listalta ollen Seinäjoen tyttölyseon pitkäaikainen rehtori ja laajasti arvostettu eteläpohjalainen kotiseutumies.
Tamperelainen Eino Laakso puolestaan opiskeli vallankumousta Lenin-koulussa Moskovassa ja soti sissiluutnanttina tasavaltalaisten riveissä Espanjan sisällissodassa. ”Ole kylmä, säälimätön, älä emmi, iske vaan”, kirjoitti nuori Laakso päiväkirjaansa ja toimi sen mukaan. Jatkosodan aikana Laakso oli metsäkaartissa osallistuen sotilasvakoiluun. Sodan jälkeen desanttimme palkattiin punaiseen Valpoon; eläkkeelle hän jäi Kansan Uutisten levikkipäällikön tehtävästä.
Arvo Myllymäen teos näistä kahdesta hyvin erilaisesta miehestä muodostaa omintakeisen nationalismia ja sosialismia haarukoivan kokonaisuuden. Tekstin luettavuutta haastavat yhtä lailla omintakeinen lähdeviitteiden käyttö, satunnaiset tietolaatikot, kursivoidut voimalauseet, yhden lauseen kappaleet ja sisennetyt välikappaleet: liika on liikaa.
Kirjoittaja on julkisoikeuden emeritusprofessori eikä historiantutkija, vaikka historiaa paljon harrastanut onkin. Lähdekritiikillä kannattaa suhtautua sellaisiin lauseisiin kuin esimerkiksi kirjan sivulla 22: ”Vuoden 1917 aikana oli ryhdytty erityisesti Etelä-Pohjanmaalla muodostamaan suojeluskuntia työväestöä vastaan.”
Ei oltu. Etelä-Pohjanmaan historian VII osaan olen kirjoittanut, että kyse oli alkuaan itsenäisyysaktivistien perustamista puolueettomista taistelujärjestöistä venäläisten ajamiseksi pois maasta. Järjestöjä pyrittiin verhoamaan vapaaehtoisiksi palokunniksi ja urheiluseuroiksi venäläisten harhauttamiseksi ja vasta vuoden 1917 lopulla alettiin puhua avoimemmin suojeluskunnista. Yhteiskunnallisen tilanteen kiristyessä sosialistit jättäytyivät pois, perustivat omat kaartinsa ja loput tiedämme.
Jussi Niinistö
Arvo Myllymäki: Aate miestä väkevämpää. Kansanedustaja Reino Ala-Kulju ja Pispalan punaorpo Eino Laakso historian virrassa. 260 sivua. Atrain & Nord 2023.
Julkaistu lehdessä 4/2023.
