Vapaussoturi > Nettilehti > Artikkeleita > Ylipäällikkö ja kahvilayrittäjä Hankonimellä

Ylipäällikkö ja kahvilayrittäjä Hankonimellä

2. Neljan_Tuulen

Neljän Tuulen Tupa 22.7.2015.

 

Talvisodan rauhaehtojen mukaan oli Hankoniemi vuokrattava Neuvostoliitolle. Se oli välittömästi aloittanut vuokra-alueensa linnoittamisen ja hyökkäysvalmistelut Suomen sisämaahan. Uhkaavaa käytöstä riitti vuokrauksen alusta asti:

 

– Vuokralaisen toimet olivat erittäin pelottavia ja uhkaavia; maataistelukoneita lensi aivan rajan pinnassa matalla aamusta iltaan ja panssarit jyrisivät. Valtavia vedenalaisia räjäytyksiä kuului alinomaa ja oli ilmeisen selvää, että talvisodan vihollinen valmisteli uutta hyökkäystä myös Hangon suunnasta, kertoi silloinen lietolainen alikersantti Toivo Aalto, joka oli komennettu talvisodan jälkeen rakentamaan viestiyhteyksiä Hangon rintamalle.

 

Tukalassa tilanteessa

 

Jatkosodan alettua juhannuksen tienoilla 1941 ja saksalaisten vallattua Viron syksyllä 1941 joutuivat neuvostojoukot tukalaan tilanteeseen Hangon tukikohdassa. Sota Suomea vastaan oli katkaissut huoltoyhteydet maitse ja Viron menetys vaikeutti huoltokuljetuksia meritse Leningradista. Hanko vallattiin takaisin 4.12.1941. Neuvostojoukot olivat kärsineet tuntuvia tappioita tukikohtansa evakuoinnin aikana, etenkin merikuljetuksissa. Sekä suomalaisten että venäläisten linnoituslaitteita on vielä nähtävissä Hankoniemen maastossa. Varsinkin Hanko–Hyvinkää-tien varrella näkyy kivisiä panssariesteitä, jotka ulottuivat aikanaan koko niemen poikki.

 

Ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim, tarkasti Hankoniemen vapauttaneitten rintamajoukkojen ohimarssin hyytävässä talvisäässä Harparskogin metsässä 15.12.1941. Marsalkka kiitti urheita sotilaitaan, mutta huomautti rintaman komentajaa, koska paraatijoukot olivat joutuneet odottamaan ohimarssin alkua pitkään kylmissään. Paraatipaikalla on muistokivi ja sen läheisyydessä on suomalaislinnoitteita.

 

Neljän Tuulen Tupa

 

Hangossa on myös kenraali Mannerheimin aikoinaan omistama ja ylläpitämä kahvila, joka selviytyi vuokra-ajastakin suuremmitta vaurioitta. Kahvila Pienellä Mäntysaarella, on noin 3 kilometriä kaupungin keskustasta. Sillä on ollut aikojen saatossa useita omistajia. Mielenkiintoisin heistä kuitenkin on Mannerheim. Hänen kesähuvilansa oli viereisellä Isolla Mäntysaarella.

 

Kieltolain aikana (1919–1932) naapurikahvilassa tarjoiltiin ns. ”kovaa teetä” ja kahvilan äänekäs meno häiritsi Mannerheimia. Tästä syystä hän osti kahvilan vuonna 1927. Hän nimesi kahvilan Neljän Tuulen Tuvaksi.  Kenraali Mannerheim kiinnostui kahvilan pidosta niin, että hän lähetti taloudenhoitajansa ostamaan Ranskasta teeastiastoakin, josta on vielä joitakin osia Hangon Museon kokoelmissa, samoin siellä on kuva, jossa kenraali valkoinen takki päällään laskee päivän kassaa.

 

Mannerheim luopui huvilastaan ja kahvilastaan vuonna 1933, mutta Pienen Mäntysaaren rakennus toimii vielä nykyäänkin kahvilana ja ravintolana. Tarjolla on kenraalin aikaisilla resepteillä leivottuja kakkuja muiden muassa.

 

Seppo Posio

 

Kirjoitus on julkaistu Vapaussoturissa 2/2016.