Vapaussoturi > Nettilehti > Pääkirjoituksia > Vihollinen on torjuttu (4/2014)

Vihollinen on torjuttu (4/2014)

Kamppailu Suomen olemassaolosta huipentui puna-armeijan suurhyökkäyksen torjuntaan kesällä 1944. Vielä kerran voimansa äärimmilleen ponnistaen ja raskaita tappioita kärsien Suomen joukot onnistuivat pysäyttämään vyöryn. Jälleen toteutuivat Hämeenlinnan Itsenäisyyden puistossa olevaan Summan kiveen hakatut sanat: ”Suomen armeijan teräksinen tahto – uupumaton usko – torjui ylivoiman – varjeli vapaan maan.”

 

Suomea ei vallattu eikä miehitetty, eivätkä vaatimukset täydellisestä antautumisesta toteutuneet. On sinisilmäistä kuvitella ja uskotella, että tämä olisi johtunut vain hyökkääjän hyväntahtoisuudesta ja jalomielisyydestä. Kansainvälisessä politiikassa ja sodassa pelataan realiteeteilla, ei tunteilla. Itsenäisyytemme 70 vuotta sitten pelastanut realiteetti oli joukkojemme saavuttama torjuntavoitto.

 

Kesän 1944 jälkeen olemme voineet itsenäisinä ja omilla ehdoillamme jatkaa työtä Suomen kaikinpuoliseksi rakentamiseksi ja kehittämiseksi. Työssä on onnistuttu, pidettäköön mittapuuna mitä tahansa kansojen hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä tekijöitä nykymaailmassa.

 

Suurella todennäköisyydellä tilanne Suomessa olisi tänä päivänä kokonaan toisenlainen eikä varmastikaan nykyistä parempi, jos kesän 1944 torjuntavoitto olisi jäänyt saavuttamatta.

 

Lieneekin syytä korostaa, että viime sodistamme ja kesän 1944 tapahtumista välillä esitetyt sanonnat ”hävityt sodat” ja ”Kannaksen läpijuoksu” vääristelevät ja vähättelevät suomalaisten vapaustaistelua. Jos itsenäisyys ja sitä myötä vapaus olisi menetetty, löytyisi mainituille sanonnoille katetta, mutta niinhän ei tapahtunut, vaikka kipeitä menetyksiä koettiinkin.