Vapaussoturi > Nettilehti > Artikkeleita > Vapaussodassa ja sen jälkeen tuli myös lapsiuhreja

Vapaussodassa ja sen jälkeen tuli myös lapsiuhreja

Pöytäkirjatiedot ovat karua luettavaa

 

2. Hennalan_esikuntarakennus

Vapaussodan jälkeen osa Lahden Hennalan

varuskunnan rakennuksista toimi vankileirinä.

 

Vapaussodassa tammi-toukokuun 1918 aikana kuoli yli 500 alle 17-vuotiasta lasta ja nuorta, joista nuorin surmansa saanut oli kuusivuotias. Suomen sotasurmat -tiedostoon on koottu heistä tietoja. Vapaussodan tilastotieto on riipaisevaa myös lasten osalta. Turkulainen valtiotieteen maisteri ja tietokirjailija Tuulikki Pekkalainen on tutkinut lähinnä punaisen puolen lapsiuhritapauksia.

 

Esimerkkejä on paljon. Punaiselle puolelle merkityistä Kivennavalta kotoisin ollut poika kuoli haavoittuneena Viipurin vankileirillä toukokuussa. Hän oli vasta 13-vuotias. Häntä vuotta vanhempi kivennapalainen kuoli kuukautta ennen Valkjärvellä. Lahtelainen 13-vuotias poika kaatui taistelussa 19. huhtikuuta Lahdessa. Tyttöjä oli myös joukossa. Jääskestä kotoisin ollut 10-vuotias tyttö haavoittui ja kuoli ampumahaavoihin.

 

Valkoisella puolella kaatui 3.414 henkilöä, joista lapsia oli 22. Kahta lukuun ottamatta heidät on merkitty valkoisen puolen sotilaiksi. Tyttöjä valkoisen puolen kaatuneissa ei ole. Tutkija Marko Tikan mukaan punaiselta puolelta kenttäoikeuteen joutui 21 alle 16-vuotiasta nuorta.

 

Uhreja Viipurissa

 

Viipurilainen 14-vuotias tyttö tuomittiin kenttäoikeudessa. Hän oli haavoittumisensa jälkeen toipunut ja palasi punakaartilaisen isänsä kanssa partioimaan Viipurin kaduilla. Hän antautui valkoisille. Kenttäoikeuden tuomion mukaan hänet ammuttiin toukokuun alussa.

 

Hämeenlinnalainen 15-vuotias poika työskenteli kauppa-apulaisena. Hän myi kaupan varastosta tavaraa koko sen ajan, kun kaupunki oli punaisten hallussa. Hänet tuomittiin tästä kuolemaan kenttäoikeudessa ja teloitettiin.

 

Kaksi nuorta koulupoikaa pakeni Pietarista bolsevikkivallan jaloista. He saivat turvapaikan venäläisen naisen luota Viipurista, kaupungin tuomiokirkon läheltä. He tulivat esiin valkoisten vapautettua Viipurin. Pojilla oli päällään sotilaallisen näköiset takit ja niissä kullankiiltävät napit, koska he olivat pietarilaisen kadettikoulun oppilaita. Suomen valtioneuvoston arkistojen mukaan valkoinen upseeri asetti heidät seinää vasten ja laukaisi pistoolinsa kaksi kertaa. Arvioiden mukaan pojat olivat Tampereella asuneen venäläisen everstin poikia.

 

Vapaaksi vähitellen

 

Viipurin venäläisen koulun oppilaita teloitettiin ainakin neljä. Tilastosta löytyy myös muita Viipurissa surmattuja lapsia. Yksi heistä oli Helsingistä, yksi Hollolasta, yksi Kylmäkoskelta ja yksi Tukholmasta.

 

Vapaussodan jälkeen vankileireille kertyi 1.500 lasta, joista ammuttiin 20. Suojelutarkastaja kiinnitti huomionsa lasten kurjiin olosuhteisiin vankileireillä ja ehdotti heille omia leirejä. Nuorimpia lapsivankeja koottiin äiteineen Santahaminaan ja Hämeenlinnaan. Ensimmäiset lasten vapautusmääräykset antoi Riihimäen tutkintaoikeuden päällikkö Albert Tulikoura. Kesän alussa hän määräsi vapautettavaksi 51 alle 15-vuotiasta, jotka poliisiviranomaiset saattoivat kotipaikkakunnilleen.

 

Lapsivankeja vapautettiin tässä alkuvaiheessa parikymmentä prosenttia 1.500:sta. Heinäkuun alun tilastoissa äitejä lapsineen oli Hämeenlinnassa, Helsingissä ja Lahdessa. Tällöin annettiin määräys vapauttaa myös kaikki 15-vuotiaat. Vapautettaviksi määrättyjä oli ehtinyt jo kuolla vankileireillä.

 

Huhuja Hennalassa

 

Vankileireillä levisi erilaisia huhuja. Lahden Hennalassa levisi sellainen, joka tiesi Venäjän armeijan tulevan vapauttamaan kaikkien vankileirien vangit. Toinen huhu kertoi, että Muurmanniin rantautuneet englantilaiset tulevat vapauttajina.

 

Lahden leirillä kasvatusjohtajana toiminut mies halusi pois tehtävästään, koska piti leiriä ”helvetin esipihana”. Leireillä nähtiin nälkää, mutta omaisia ja avustajia kiellettiin pitkään toimittamasta ruokapaketteja vangeille. Pisimpään pakettikielto pidettiin voimassa Viipurissa ja Suomenlinnassa. Nälkään leireillä kuoli viisi alle 15-vuotiasta.

 

Viipurissa vapautettiin 700 vankia kesäkuussa 1918, koska Markovillan sairaalan lääkärien mukaan suurin osa heistä olisi kuollut leirissä. Heistä alle 16-vuotiaita oli 67, mutta leireille jäi vielä ainakin 76 lasta.

 

Svinhufvud johtajana

 

Lahden Hennalan vankileirin johtajana oli jonkin aikaa Yngve Svinhufvud. Hän oli P.E. Svinhufvudin poika. Leirinä toimineen kasarmialueen rakentaminen oli aloitettu vuonna 1912 ja suurin osa rakennuksista oli vapaussodan aikana vielä keskeneräisiä. Asiakirjojen mukaan suurimmillaan vankimäärä oli lähes 11.000. Siellä kuoli 17 lasta, joista teloitettiin kahdeksan tyttöä ja viisi poikaa.

 

Valkoisten ja punaisten orpolapsia oli 20.000. Heitä otettiin kasvateiksi valkoisiin perheisiin, erityisesti Pohjanmaalle. Valkoiset äidit saivat valtiolta pientä kasvatusavustusta, sen aikaista lapsilisää. Osa lapsista sijoitettiin lastenkoteihin. Vapaussodan hinta oli kova myös nuorimpien kansalaisten osalta.

 

* * *

 

Tuulikki Pekkalainen: Lapset sodassa 1918. Tammi 2014.

 

Lasse Koskinen

 

Kirjoitus on julkaistu Vapaussoturissa 2/2015.