Vapaussoturi > Nettilehti > Pääkirjoituksia > Vapaussodan muistojuhlia Virossa (1/2019)

Vapaussodan muistojuhlia Virossa (1/2019)

Viron vapaussodan (1918–1920) muistojuhlallisuuksissa on tämän vuoden tammi-helmikuussa vierailtu ahkerasti Suomesta.

Puolustusministeri Jussi Niinistö ynnä muita arvovaltaisia suomalaisia osallistui juhlallisuuksiin Kuusalun hautausmaalla 3. tammikuuta, jolloin paljastettiin lapualaisen Aukusti Tuomisen hautakivi. Hän todennäköisesti oli ensimmäinen Viron vapaussodassa kaatunut suomalainen. Hautakiven paljastustilaisuudesta enemmän tässä lehdessä. Ministeri Niinistö seurueineen osallistui lisäksi Pajun taistelun 100-vuotismuistojuhliin 31. tammikuuta.

Myös Vapaussodan Perinneliitto on mukana Viron vapaussodan muistojuhlallisuuksissa. Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen toimesta järjestettiin matkat Pajun taistelun sekä Marienburgin taistelun 100-vuotismuistojuhliin. Marienburgin tapahtumat järjestettiin 23. helmikuuta. Lisäksi Vapaussodan Perinneliitto ja Tampereen seudun Perinneyhdistys sekä latvialaisen Aluksnen (entinen Marienburg) kaupungin johto ovat tehneet yhteistyötä muistomerkin saamiseksi Aluksnen kaupunkiin. Helmikuun 23. päivänä paljastettu muistomerkki on huomionosoitus Pohjan Pojille ynnä muille operaatioon osallistuneille. Pajun ja Marienburgin tapahtumista enemmän Vapaussoturi-lehdessä 2/2019.

Suomesta lähti noin 3700 vapaaehtoista taistelemaan Viron vapaussodassa. Vapaaehtoiset jakaantuivat kahteen joukko-osastoon: I Suomalainen Vapaajoukko, Pohjan Pojat. Viimeksi mainitun joukko-osaston tunnus on liitetty tähän kirjoitukseen. Enimmillään tammikuussa 1919 noin kolmasosa Viron armeijasta koostui suomalaisista vapaaehtoisista.

Virossa valtiovalta sekä runsaslukuinen joukko kansalaisia osallistuvat maan vapaussodan muistojuhliin joka vuosi. Myös media Virossa pitää aihetta säännöllisesti ja näyttävästi esillä, eikä sikäläisessä toimittajakunnassa enää korosteta tarkoitushakuisesti kehiteltyjä myyttejä sadan vuoden takaisista traagisista tapahtumista. Suomessa puolestaan valtamedia ei halua ymmärtää vapaussota-aspektia ja vuoden 1918 tapahtumia tarkastellaan lähinnä ns. punaisen myytin värittämänä, kuten Väinö Linnan tunnetun romaanin fiktioita faktoina. Suomessa myöskään valtiovalta ei vieläkään tohdi juhlistaa bolsevismin torjumista vuonna 1918 ja lähinnä yksityiset tahot ylläpitivät vapaussodan muistoa.