Vapaussoturi > Nettilehti > Pääkirjoituksia > Vaikeat vuodet (3/2016)

Vaikeat vuodet (3/2016)

Kun tasan 40 vuotta sitten Vapaussoturien Huoltosäätiö kokosi joukot yhteiseen kesätapahtumaan Lappeenrantaan, paikalle saapui parisen tuhatta vapaussodan veteraania. He ovat jo poistuneet keskuudestamme, mutta

kesätapahtumaperinne jatkuu jälkipolvien keskuudessa.

Lappeenrannassa juhlapuheen pitänyt kenraaliluutnantti Erkki Setälä puhui asioista, jotka yhä ovat ajankohtaisia ja korostamisen arvoisia:

– Kun Suomen itsenäisyysjulistus hyväksyttiin 6.12.1917, oli Suomen korkein ajatus toteutumassa. Suomen kansa oli saanut kokea mm. raskaat routavuodet, joihin sisältyi paljon kansamme laillisia oikeuksia ja koko suomalaista yhteiskuntaa loukkaavia tekoja. Monet olivat jo menettäneet uskonsa kansamme elinmahdollisuuksiin, masentuneet, jopa antautuneet. Mutta parhain ja elinkelpoisin osa valmistautui taisteluun, yritykseen, joka lopullisesti katkaisi kansamme kahleet. Näin syntyi jääkäriliike, lähtökohdiltaan kaunein ja epäitsekkäin niistä monista aatteista, joita kansamme keskuudessa koskaan on herännyt.

– Kansamme sisukas ja määrätietoinen pyrkimys saavutti luonnollisen tavoitteensa 1918. Tällöin valtiollinen itsenäisyytemme luotiin, vaikka tuota suurtapahtumaa himmentää ikävä onnettomuus: kansamme jakautui kahteen veljesvihan myrkyttämään osaan.

Kenraaliluutnantti Setälä jakoi lukuisten lailla näkemyksen, jonka mukaan vasta talvi- ja jatkosodan vuosina Suomen kansa saavutti lopullisen sisäisen itsenäisyytensä ja yhtenäisyytensä: – Silloin päättyi olennainen osa kansamme itsenäisyystaistelua, joka alkoi valtiollisella itsenäistymisellä vuonna 1918.

On myös syytä painottaa juhlapuhujan seuraavia sanoja: – II maailmansodan jälkeen maailmassa on tapahtunut muutoksia ja kehittymistä valtavasti, ei vähiten meillä Suomessa. Kaikkea ei aina kuitenkaan voida pitää yksinomaan kehityksenä. – – On selvää, että yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset heijastuvat puolustusvoimiimme. Muistakoon niin päättävät elimet kuin kaikki kansalaiset, että puolustusvoimien sisäisessä kehittämisessä on tehtävien vaatimaa suorituskykyä ja tehokkuutta samoin kuin hyvää sotilaallista kuria ja järjestystä pidettävä tinkimättöminä. Ja meidän jokaisen, nuorimpaan varusmieheen saakka, on ymmärrettävä se karu tosiasia, että meitä ei kouluteta ja kasvateta vain rauhan ajan toimintoja varten, vaan ennen kaikkea takaamaan rauhanolotila.