Vapaussoturi > Nettilehti > Perinnetyö > Tammisunnuntain 100-vuotismuistojuhla Seinäjoella

Tammisunnuntain 100-vuotismuistojuhla Seinäjoella

Seinäjoella muisteltiin 27.–28. tammikuuta näyttävästi 100 vuoden takaisia Tammisunnuntain tapahtumia. Niiden muistamiseen ei ns. virallinen Suomi ole vieläkään sitoutunut, vaikka Tammisunnuntailla on keskeinen sija kokonaisuudessa, jolla lopulta sinetöitiin Suomen säilyminen itsenäisenä.

Tapahtumien pääjärjestäjä oli Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry eversti evp Jorma Jokisalon johdolla. Työtä tehtiin aidossa talkoohengessä voimia ja aikaa säästämättä.

Uurastus myös kantoi hedelmää, ja tapahtumat kokosivat laajoja kansanjoukkoja. Lauantaina 27. tammikuuta noin 400 henkilöä täytti Kampustalon juhlaseminaarin merkeissä, ja Seinäjoki Areenassa järjestetyssä juhlakonsertissa oli lähes 1000 kuulijaa. Sunnuntaiyönä kokoontui noin 100 henkilöä seppeleenlaskuun Tammisunnuntain 1918 junankaatopaikalle; aamulla kokoontui vähintään 600 henkilöä Lakeuden Ristiin juhlamessuun. Ennen messua ja sen jälkeen kokoonnuttiin seppeleenlaskutilaisuuksiin Törnävän sankarihaudoille, Mannerheim-patsaalle ja Suojeluskuntalaisen patsaalle. Tapahtumat huipentuivat sunnuntaina päiväjuhlaan Seinäjoki Areenassa. Sinne saapui yli 1300 juhlavierasta.

Kahtiajaosta aseelliseen konfliktiin

Lauantain juhlaseminaari oli jatkoa seminaareille 20. marraskuuta ja 17. maaliskuuta 2017, joista viimeksi mainitusta voi lukea Vapaussoturi-lehdestä 2/2017. Marraskuun seminaarin asiantuntijat olivat professori Martti Häikiö, professori Kari Hokkanen, dosentti Eino Ketola ja FT Vesa Määttä, joka toimi myös seminaarin puheenjohtajana. Tuolloin käsiteltiin Venäjän lokakuun vallankumouksen vaikutusta Suomen sisäiseen tilaan sekä kansakuntamme kahtiajakoon matkalla itsenäisyysjulistukseen 6. joulukuuta 1917.

Juhlaseminaari veti noin 400 kuulijaa Kampustaloon.

Juhlaseminaari puolestaan keskittyi Suomen ajautumiseen sisäiseen aseelliseen konfliktiin tammikuussa 1918. Tilaisuuden avasi puheenjohtaja Tapani Tikkala: – Juuri näihin aikoihin sata vuotta sitten, Helsingin työväentalon tiloissa punakaarti maalasi myrskylyhdyn lasia punaiseksi ja öljysäiliötä täytettiin. Toisaalla kolme senaattoria pakkasi matkalaukkujaan…

Juhlaseminaarin asiantuntijoista professori Martti Häikiö painotti, että punaisten kapina kytkeytyi keskeisesti marraskuun 1917 tapahtumiin, jolloin oli tehty niin sanottu harjoitusvallankumous eli poliittisen yleislakon puitteissa Helsinki oli miehitetty ja vallankumoushallitus asetettu…

Häikiön jälkeen puhui FT Kati Katajisto painottaen suomalaisten kykyä rakentaa demokratiaa etenkin paikallisella tasolla lähes saman tien kansaa repineen aseellisen konfliktin jälkeen. Eversti evp Jorma Jokisalo puolestaan vei kuulijat vapaussodan alkuvaiheen ratkaisuihin ja tapahtumiin sotilaallisesta näkökulmasta tarkasteltuna ja muun muassa kattavasti vertaili sodan osapuolien vahvuuksia sekä heikkouksia.

Asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen oli paneelikeskustelu ”Vapaussodasta ja vallankumouksesta sisällissotaan”. Paneelin avauspuheenvuoron piti professori Kari Hokkanen: – Vuoteen 1918 sisältyy Suomen kansan suurin murhenäytelmä, jos kohta myös välttämätön vaihe itsenäistymisen tiellä… Avauspuheenvuoron jälkeen Hokkanen ja muut asiantuntijat sekä yleisö osallistuivat keskusteluun, jota käytiin vilkkaasti. Etenkin näkemykset sodan nimistä kirvoittivat yleisökommentteja.

Seminaarin puheenjohtajana toimi FT Vesa Määttä, joka mm. kertoi eteläpohjalaisten keskuudessa esiintyneistä tuntemuksista Tammisunnuntain tapahtumien puitteissa.

”Sorron alta vapaaksi demokratiaksi”

Seinäjoki Areenaan rakennettu näyttämö ja kulissit mahdollistivat kansainvälisen tason puitteet lauantain juhlakonsertille ja sunnuntain päiväjuhlalle, jonka teema oli ”Sorron alta vapaaksi demokratiaksi – Suomi itsenäiseksi valtioksi”. Juhlakonsertin musiikkiesityksistä vastasivat Laivaston soittokunta musiikkikomentajakapteeni Petri Junnan johdolla sekä Kaaderilaulajat, jota johti everstiluutnantti Matti Orlamo. Laivaston soittokunta esiintyi myös päiväjuhlassa.

Päiväjuhla oli tarkoituksella suunniteltu sellaiseksi, että puheita oli kaksi: tervehdyssanat esitti juhlatoimikunnan puheenjohtaja eversti evp Jorma Jokisalo, ja valtioneuvoston tervehdyksen lausui sisäministeri Paula Risikko. Tervehdysten jälkeen esiintyi kansainvälisesti palkittu sopraano Liisa-Maija Koskela.

Juhlan näytelmäosuudesta vastasi kuuteen kohtaukseen jaettu kuvaelma, joka kertoi tapahtumista ja mielialoista Etelä-Pohjanmaalla vuosina 1914–1917. Viimeisessä näytöksessä tuotiin esille nykyajan nuorison näkemyksiä sadan vuoden takaisista tapahtumista. Kuvaelmien välissä esitettiin Antti Tuurin käsikirjoittama draamadokumentti ”Tammisunnuntai 1918”.

Monet mielet herkistyivät myös juhlan loppupuolella, kun Tanssiopisto Miloffin tytöt tanssivat Laivaston soittokunnan soittaessa Jean Sibeliuksen sävellystä Finlandia. Tilaisuus päättyi Maamme lauluun.

Kultakirjaimin pohjalaisten tuntoihin

Päiväjuhlassa esittämässään tervehdyksessä puheenjohtaja Jorma Jokisalo muistutti historiaamme ja suomalaisten tuntoihin jääneistä synkeistä muistoista, mutta kaikesta huolimatta kuljettu polku on taannut kansakunnalle todellisen itsenäisyyden.

Jokisalo myös toi viestin 99 vuoden takaa, jolloin Vasabladetiin kirjoitettiin näin: ”Tammisunnuntai on kirjoitettu kultakirjaimin pohjalaisten tuntoihin.” – Tätä johtoajatusta olemme juhlamme valmisteluissa halunneet seurata, korosti Jokisalo ja jatkoi: – Sata vuotta sitten Etelä-Pohjanmaa oli valmis nousemaan taistoon oikeaksi kokemansa asian puolesta, taisteluun itsenäisessä maassa laittomasti olevaa Venäjän sotaväkeä vastaan, ja palauttamaan maahan laillisen järjestyksen. Eteläpohjalaiset suojeluskuntalaiset toteuttivat sen, mitä sotilasjohto heiltä edellytti 27. ja 28. tammikuuta 1918. Venäläisjoukkojen vastarinta kukistettiin Lapualla, Seinäjoella, Ylistarossa, Laihialla ja pari päivää myöhemmin Ilmajoella. Vaasan olivat vapauttaneet rannikon ruotsinkieliset suojeluskunnat.

Toinen Jokisalon juhlassa välittämä viesti on myös lähes sadan vuoden takaa ja vapaussodan ylipäälliköltä Mannerheimilta: ”Aikana jolloin Isänmaa oli häviön partaalla, vei kohtalo minut Pohjanmaan lumisille lakeuksille. Täällä asuivat ne miehet, joilla sydän oli pakoillaan, joiden vapaudenkaipuusta ja voimasta monet vanhat taistelumme kertovat…”

Suuri merkitys Pohjanmaalla

Valtioneuvoston tervehdyksen päiväjuhlassa esittänyt sisäministeri Paula Risikko painotti Tammisunnuntain merkitystä: – Päivälleen sata vuotta sitten, aamuyön tunteina suojeluskuntalaiset täällä Pohjanmaalla alkoivat riisua venäläistä sotaväkeä aseista. Käskyn he olivat saaneet ylipäällikkö Mannerheimilta. Tuolloin Pohjanmaalla oli venäläisiä sotilaita noin 5000. Tuosta tammikuun sunnuntaista 1918 alkoi juuri itsenäistyneen Suomen vapaussota, joka päättyi neljän kuukauden kuluttua toukokuun puolivälissä. Tammisunnuntain merkitys Pohjanmaalla on aina ollut suuri.

Sisäministeri Risikko totesi, että sata vuotta sitten Suomi oli kyllä itsenäistynyt, mutta nuoren tasavallan tilanteessa ei ollut juurikaan aihetta juhlaan: – Kansa oli jakautunut kahtia, venäläistä sotaväkeä oli maassamme tuhansittain, elintarvikkeista oli pulaa ja maamme olot olivat monella tavalla järjestelemättä. Tilanne kärjistyi pahimmalla mahdollisella tavalla johtaen suomalaiset taistelemaan toisiaan vastaan. Kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi uudenvuodenpuheessa: ”Ensin tapahtui parasta ja sitten seurasi pahinta.” Sodan seurauksena Venäjän valtakausi Suomessa päättyi ja itsenäisyys vahvistui. Sota oli Suomen historian merkittävimpiä katastrofeja.

Risikko toi esille myös puolustusvoimien satavuotisjuhlinnat tänä vuonna ja merkittävän päivämäärän: – Vuoden 1918 alun uhkaavissa tunnelmissa senaatin sisäasiain toimikunta julisti 25. tammikuuta suojeluskunnat hallituksen joukoiksi, joiden tehtävänä oli yksinomaan järjestyksen ylläpitäminen ja epäjärjestyksen estäminen.

Vesa Määttä