Vapaussoturi > Nettilehti > Kirja-arvioita > Petsamo 1939–1944

Petsamo 1939–1944

1. Kansi._Petsamo_1939-1944._Syksyn_kirjoja

Harvassa ovat he, joilla on omakohtaisia muistoja Petsamosta. Suuri joukko on hyvässä lykyssä joskus kuullut siitä vain mainittavan. Monet eivät tiedä yhtään mitään Petsamosta, joka luvattiin Tarton rauhassa (1920) Suomelle ”ikuisiksi ajoiksi”.

Tosin myöhemmin sotapolitiikka saneli uudet ehdot. Talvisodan alussa Neuvostoliitto miehitti Petsamon, mutta sodan jälkeen Suomi sai lähes koko alueen takaisin. Lopulta Petsamon menetys Neuvostoliitolle kirjattiin Suomelle saneltuun ja Moskovassa 19. syyskuussa 1944 allekirjoitettuun välirauhansopimukseen. Menetys vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947.

Vaikka Petsamoon liittyy lukuisia kirjoituksia (osa höystettynä arktisella eksotiikalla), ne eivät kuitenkaan näyttäisi saavuttaneen kuin pienen osan nykysuomalaisista lukijoista. Ehkä lukijakunta laajenee dosentti Mikko Uolan ja hänen yhteistyökumppaneidensa urakan myötä: elokuun lopulla 2012 julkaistiin kattava teos Petsamo 1939–1944.

”Mitä uutta teos sisältää”, totesi Uola. Vastaus kuului: ”Eipä paljon, asioita on lähinnä koottu yhteen.” Paljon on yhteen koottukin. Teoksessa on 600 sivua ja runsas, pääosin aiemmin julkaisematon kuvitus sekä pitkälle toistatuhatta viitettä. Lähteiden runsaus kertoo omaa kieltään tekijän perehtyneisyydestä aiheeseen. Monelle aiheesta kiinnostuneelle teos sisältää paljon uutta asiaa.

Teos kertoo yksityiskohtaisesti Petsamon tapahtumista sotavuosina sekä välirauhan aikaisen Petsamon liikenteen monista ongelmista. Lisäksi kerrotaan monin tavoin ainutlaatuisesta suomalais-saksalaisesta yhteiselämästä jatkosodan vuosina ja lopulta siitä, miten kaikki Petsamoon kohdistuneet haaveet ja toiveet romahtivat sodan seurauksena.

Teoksessa esiintyvistä henkilöistä mainittakoon Ragnar Nordström, K. M. Wallenius ja Paavo Talvela. Nordström oli Suomen Kalastus Oy:n omistajana ja laivanvarustajana Petsamon asioitten merkittävä vaikuttaja. Hänen toverinsa Wallenius oli jo vuonna 1920 johtanut sotilasretkikuntaa, joka oli yrittänyt vallata Petsamon Suomelle. Hän myös asui alueella. Wallenius kunnostautui myös kirjailijana ja sai Petsamo-vuosistaan ideoita Jäämeri-aiheisiin teoksiinsa. Talvela johti Liinahamarin meriliikennetoimikuntaa ja Pohjolan Liikennettä kenraalille tyypillisin suoraviivaisin ottein. On mielenkiintoista huomata, kuinka monen vaikuttajan tie aikoinaan vei myös Petsamoon.

Kirja on tavallaan jatkoa 2010 ilmestyneelle Uolan teokselle Vallankumouksellisia, vakoilijoita ja aseveljiä. Vuonna 2005 ilmestyneen teoksen – Maa ponteva Pohjolan äärillä on – työstäminen oli ensimmäisenä innostamassa Uolaa pohjoisen Suomen kiehtovan historian pariin. ”Tämä kirja vei miehen mennessään, mutta neljättä aiheeseen liittyvää kirjaa ei ole tulossa”, vakuutti Uola.

Vesa Määttä

Mikko Uola: Petsamo 1939–1944. 600 sivua. Minerva 2012.

Julkaistu Vapaussoturissa 4/2012.