Vapaussoturi > Nettilehti > Perinnetyö > Pajarin pojat Vapriikissa Tampereella

Pajarin pojat Vapriikissa Tampereella

Helmikuun 14. päivänä 2017 Vapriikin Galleriatilassa avatussa näyttelyssä ”Pajarin pojat” kerrotaan kenraalimajuri Aaro Pajarin joukoissa taistelleiden pohjoishämäläisten sotakokemuksista. Avajaisjuhlan tervetuliaissanat lausui johtaja Toimi Jaatinen. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (Tampereen kaupunki) ja kenraalimajuri evp Kalervo Sipi (Pajarin Poikien Perinneyhdistys) esittivät tervehdykset. Puolustusministeri Jussi Niinistö avasi näyttelyn. Korkea-arvoisia vieraita saapui Vapriikkiin myös 15. helmikuuta, jolloin tasavallan presidentti Sauli Niinistö tutustui näyttelyyn. Näyttely on avoinna elokuun 13. päivään 2017.

Legendaarinen sotapäällikkö

Talvi- ja jatkosodassa useat Pohjois-Hämeen miehet palvelivat Aaro Pajarin johtamissa joukoissa: talvisodassa Jalkaväkirykmentti 16:ssa Tolvajärvellä ja jatkosodassa 18. Divisioonassa Karjalan kannaksella. Kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari Pajari saavutti legendaarisen maineen. Hän oli ristiriitainen ja värikäs persoona, jota monet kollegat arvostelivat, mutta alaiset arvostivat. Pajarin ja hänen miestensä välille muodostui poikkeuksellisen voimakas side: jo sodan aikana miehet alkoivat kutsua itseään ”Pajarin pojiksi.”

Talvisodassa JR 16 löi Laatokan pohjoispuolisessa erämaassa Tolvajärvellä neuvostoliittolaisen divisioonan. Se oli suomalaisten ensimmäinen suurvoitto, joka loi koko armeijalle uskoa omiin mahdollisuuksiinsa ja vaikutti siten merkittävästi koko talvisodan lopputulokseen.

Jatkosodassa kesän 1941 hyökkäysvaiheessa 18. Divisioona eteni yhdessä kuukaudessa Moskovan rauhan rajalta aina Rajajoelle asti. Niissä asemissa divisioona vietti koko asemasotavaiheen ajan. Kesän 1944 vetäytymisvaiheessa 18. Divisioona osallistui Talin–Ihantalan suurtaisteluun painopistesuunnassa. Divisioona kärsi jatkosodassa noin 10000 miehen kokonaistappiot.

Omat kokemukset

Pajarin pojat-näyttely lähestyy aihettaan sotilaiden omien kokemusten kautta. Keskeisinä lähteinä ovat olleet sota-aikana ja sen jälkeen syntyneet kertomukset, kirjeet ja sotapäiväkirjat, jotka tuovat esiin ajassa ja tapahtumissa mukana olleiden suhtautumistapoja, selviytymismalleja, kokemuksia ja muistoja. Mitä sota merkitsi sen kurimukseen joutuneille ihmisille? Mikä sai heidät kestämään olosuhteita, jotka ylittävät käsityskykymme? Näyttelyssä puheenvuoron saavat sotilaat sotamiehestä kenraaliin. Näyttelyn sitaateissa ja äänitiedostoissa käytetään aikalaiskieltä.

Sotilaiden kokemuksiin voi tutusta tekstien, äänitiedostojen, valokuvien, videoiden ja kosketusnäyttöjen sekä esineiden välityksellä. Näyttelyssä ovat myös esillä kenraalimajuri Pajarin mitalit, joiden kohtalo herätti aikoinaan suurta huomiota.