Vapaussoturi > Nettilehti > Artikkeleita > Lauri Ingmanin jäähyväiskirje

Lauri Ingmanin jäähyväiskirje

Lauri Ingman (1868–1934) oli Helsingin yliopiston professori, arkkipiispa ja poliitikko, joka toimi muun muassa Suomen pääministerinä 1918–1919 sekä 1924–1925. Hänen vapaussodan aikaisista tuntemuksistaan antaa osviittaa alla oleva kirje, jonka Anna Tuisku lähetti Vapaussoturi-lehden toimitukselle:

Lauri Ingmanin jäähyväiskirje hänen ollessaan piilossa punaisia Helsingissä 1918, jolloin joka hetki voi odottaa tulevansa vangituksi ja surmatuksi. Se aika kesti 27/1 – 12/4 1918.

 15/II -18 – Rakas, oma Ystäväni! Jos vievät minut, enkä palaa, niin menen Jumalan armolliseen haltuun ja huomaan. Hän on minut tähän asti johtanut; hänen armollinen tahtonsa tapahtuu minulle nytkin, eikä minun siis tarvitse peljätä mitään.

 Kiitos sinulle rakas, rakas ystäväni, kaikesta. Jumala pitää sinut pystyssä ja vie sinut hyvään loppuun.

 Jumala siunatkoon kaikkia rakkaita lapsiamme: Sylviä, Elsaa, Aunea, Herttaa, Marttia ja pikku Ollia. Olisin mielelläni ollut heidän kanssaan, mutta Jumala näki sen parhaaksi näin. Hän on oleva heidän Isänsä, ja harras rukoukseni on että he loppuun asti saisivat olla hänen rakkaat lapsensa.

 Rakkaat terveiset Finalle, Olgalle, Hannalle ja kaikille muille rakkaillemme. Kiitos heille kaikesta, minkä he minunkin hyväkseni ovat tehneet. Jumala heitä palkitkoon.

 Se synkkä pimeys, joka nyt peittää maamme, varmaan vielä hälvenee, ja Jumala vielä tekee työtään rakkaassa, harhaanjohdetussa kansassani. Hänen haltuunsa minä annan kansani, Teidät kaikki rakkaani, itseni elämässä ja kuolemassa. Hänen yksin kunnia.

 Rakkaani, kiitos kaikesta. Jumala sinua tukee. Laurisi

 Jäljessä 25.X – 37.

M.I.

Kirjoitus on julkaistu lehdessä 5/2018.