Vapaussoturi > Nettilehti > Kirja-arvioita > Aliarvostettu koitos

Aliarvostettu koitos

1. Kansi_Joulun_kirjoja

 

Neuvostoliittolainen jalkaväkidivisioona hyökkäsi Suojärven kohdalta heti talvisodan alussa. Vastahyökkäykseen lähetettiin eversti Paavo Talvelan komentama Ryhmä Talvela vahvistettuna everstiluutnantti Aaro Pajarin johtamalla Jalkaväkirykmentti 16:lla. Yhdessä he onnistuivat lyömään neuvostojoukot ja pitämään saavuttamansa asemat sodan loppuun saakka.

 

Suomalaisten tappiot olivat alle 800 miestä, neuvostotappioiden ollessa viisinkertaiset. Tolvajärven suurtaistelu joulukuussa 1939 merkitsi paljon, varsinkin moraalisesti. Tolvajärven taistelu on jäänyt monen muun taistelun varjoon. Tämä ja alun vastoinkäymiset vaivasivat rykmentinkomentaja Pajaria pitkään. Sodan jälkeen Pajari yritti saada ”pelkureita” tilille aina alikersanttitasoa myöten ja vaikuttaa mm. heidän tuleviin ylennyksiin ja sijoituksiinsa, pääosin onnistumatta.

 

Tolvajärvellä kunnostautui useita tulevia Mannerheim-ristin ritareita, mm. Ryhmän komentajana Paavo Talvela (ritari nro 2), rykmentinkomentajana Aaro Pajari (12.), pataljoonankomentajana Kauno Turkka (126.) (hänen nimityksessään mainittiin talvisodan aikainen kunnostautuminen Tolvajärvellä), komppanianpäällikköinä Eero Kivelä (9.) ja Juho Pössi (7.). Yksi lupaavimmista elokuvaohjaajistamme, ainakin jälkikäteen arvioituna, Nyrki Tapiovaara kaatui Tolvajärvellä.

 

Tolvajärven taisteluiden korkein johto olisi mahdollisesti nykypäivinä karsiutunut sotilasuralta lääkärintarkastusten tai viimeistään psykologisten testien perusteella. Rykmentinkomentaja Pajari oli sydänsairas, huonokuuloinen ja luulotautinen. Pajarin yhteydessä mainittu henkilökohtainen rohkeus selittynee osittain huonokuuloisuudella. Hän ei kuulonsa vuoksi havainnoinut tilanteiden vaarallisuutta. Ryhmän komentaja Talvelakaan ei ollut kaikkein tasapainoisimpia ihmisiä. Paavo Talvelaa vaivasi Tolvajärven taistelut vielä elämänsä loppupuolella niin, että hän sai parikin aivoinfarktia taistelujen vuosipäivän tienoilla 1960-luvun lopulla.

 

Sotapäälliköiden lisäksi Keskisarja nostaa esille myös rivimiehet ja heidän kohtalonsa. Sen vuoksi hänen historiankirjoituksensa on elämänmakuista, ei pelkästään taktista joukkojen liikehdintää, kuten virallisluonteisemmissa historioissa. Tässä teoksessa merkittävänä lähdeaineistona Keskisarjalla on mm. taisteluihin itsekin osallistuneen Kunto Ruokolaisen keräämiä tietoja juuri Tolvajärveltä. Ruokolainen haastatteli pohjoishämäläisiä aseveljiään ja yritti muutenkin selvittää tapahtumien kulkua. Parin vuoden takaisen Raatteentien tasolle tämä teos ei kuitenkaan aivan yllä.

 

Pasi Pulju

 

Teemu Keskisarja: Tolvajärven jälkeen. Suurtaistelun ihmisten historia. 303 sivua. Siltala 2014.

 

Julkaistu Vapaussoturissa 5/2015.